Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2018.

Kapinanjälkeen Hauholla, 30. huhtikuuta 1918

Paluu järjestäytyneeseen yhteiskuntaan alkaa. Kolmen kuukauden tauon jälkeen Hämeen Sanomat alkaa ilmestyä. Ensimmäinen numero kapinan jälkeen toimitetaan vapunaattona 30. huhtikuuta. Alkuun lehteä on tarkoitus julkaista kolmena päivänä viikossa.



Ensimmäiseen numeroon on koottu selvityksiä kapinan ajan tapahtumista Hämeessä ja maailmalla sekä kuulutuksia ja ohjeita yleisen järjestyksen saamiseksi raiteilleen. Myös asianajajat, etsivät ja liikkeet alkavat ilmoitella, tietyille tavaroille on erityisesti kysyntää.


Hämeen Sanomien toiseen numeroon ehtii lyhyt selvitys Hauhon viimeaikaisista tapahtumista. Uutisen mukaan 30. huhtikuuta on Hauholta toimitettu Hämeenlinnaan suuri joukko vankeja ja sotasaalista.



Kapinanaikaan Hauholla, 29. huhtikuuta 1918

Kiivaat taistelut jatkuvat Tuuloksessa Pannujärvellä ja Syrjäntakana. Vastakkain ovat Hauholta kohti Lahtea rynnistävät punaiset ja heidän matkaansa katkaisevat saksalaiset.

Hauholla on jo tilanne rauhoittunut, valkoiset, Ruotsalainen prikaati ja saksalaiset ovat miehittäneet Hauhon joka sopukan. Retkikunnat ryhtyvät etsimään ja vangitsemaan metsissä harhailevia punaisia. Vankeja on satoja, omapaikkakuntalaisia ja vieraita.


Hauholla pannaan toimeksi. Kirkonkylässä Poltin taloon kokoontuu 29. huhtikuuta joukko miehiä perustamaan suojeluskunnan esikuntaa. Alueen kaoottinen tilanne on saatava hallintaan. Esikuntatuomariksi ryhtyy Hauhon nimismies, Kalmin joukoissa taistellut ja haavoittunut Harry Pomoell.

Ensi töiksi ryhdytään keräämään kaatuneita maastosta, tunnistamaan heitä sekä järjestämään vangiksi jääneiden kuulusteluja. Kaatuneita kootaan Toppolan latoon Kirkonkylälle, samoin kaikenlaista irtainta omaisuutta. Aseet ja ampumatarvikkeet kerätään kunnantalolle.

Alkaa ankara jälkis…

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanaikaan Hauholla, 27. huhtikuuta 1918

Tunnelma tiivistyy. Hauhon rintamalla sattuu ja tapahtuu.

Lauantai-aamuna kello 4.30 punaiset aloittavat tykkitulen valkoisten asemiin Alvettulassa. Neljän tunnin tykkikeskityksen jälkeen puoli yhdeksältä alkaen jalkaväki hyökkää sillalle ja osa pääsee sen yli rantapenkereen ja rakennusten suojaan. Lahtareiden kaksi kuularuiskua menee epäkuntoon. Kiväärituli niittää satoa sillan yli hyökkäävien punaisten joukossa.

Bobackasta nousee sankka savu, päärakennus on syttynyt punaisten kranaatista tuleen. Renvaldin pataljoonan esikunnasta lähetetään lisää miehiä, noin 60 sotilasta ja kaksi kuularuiskua. Lisävoimien avulla punaiset saadaan pakoitetuksi takaisin Alvettulanjoen toiselle puolelle. Rintama rauhoittuu puolenpäivän aikaan. 

Joen yli peräytyneet punaiset keskustelevat antautumisestaan, mutta Valkeakosken naiskaartilaiset haluavat vielä koettaa. He lupaavat hyökätä edellä. Kello 4 iltapäivällä alkaa uusi hyökkäys. Tytöt raivaavat tien auki sillalle ja sen yli. Valkoiset joutuvat vetä…

Kapinanaikaan Hauholla, 26. huhtikuuta 1918

Kauaa ei Laitikkalan taistelun voittoa ehditä juhlia. Hämeenlinnan seudulla olevat punaiset saavat kuulla huolestuttavia tietoja huhtikuun 26. päivänä. Valkeakoski on vallattu, sieltä ja Lempäälästä pakenevia punaisia matkustaa usealla laivalla ja proomuilla Vanajavettä pitkin ja myös maanteitse kohti Hämeenlinnaa.

Mutta asiat eivät ole Hämeenlinnassa sen paremmin, saksalaiset ovat kaupungin laidalla ja ampuvat tykeillään Hattelmalan harjulta kaupunkiin. Itämeren-divisioonan joukot onnistuvat valtaamaan Hämeenlinnan kenraalimajuri Wolfin johdolla hieman ennen kello viittä iltapäivällä. Raatihuoneen katolle kohoaa valkoinen lippu.



Idänpään aukeilla katkeaa punaisen pakolaiskolonnan pakotie kohti Tuulosta ja sieltä Lahteen. On koetettava pohjoisempaa, Alvettulan kautta Hauholle ja sieltä kohti itää. Samoin Mierolan salmeen vesitse saapuneet joukot suuntavat kohti Alvettulaa. Joukossa on myös Valkeakosken naiskomppania, 36 tyttöä.

Alvettulaan ja Hyömäkeen asettuu illan ja yön aikana no…

Kapinanaikaan Hauholla, 25. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 25. päivänä käydään Pälkäneellä Laitikkalan taistelu. Valkoisten joukoissa on miehiä Renvaldin pataljoonasta, Linsénin Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonasta sekä Ylöjärven ja Teiskon asevelvollisia luutnantti Palomäen johdolla. Vastassa on ainakin kaksi turkulaiskomppaniaa punakaartilaisia.

Hyökkäys alkaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun valkoiset laskevat Kyllön joella lautat veteen ja ylittävät joen meijerin yläpuolelta yön pimeydessä. He etenevät kohti Kissalammia ja sen ohi Heikkilöiden väliselle peltoaukealle hiljaisuuden vallitessa. Onko vihollinen paennut ja jättänyt Laitikkalan? Myös Harhalan sillan luona edetään.

Yhtäkkiä etummaisten miesten ollessa lähestymässä peltoaukean reunalla olevaa metsää alkaa vihollisen helvetillinen tulitus, kuularuiskuilla ja kivääreillä. Punaiset ampuvat räjähtäviä luoteja.

Ensihetkessä 11 valkokaartilaista kaatuu pellolle. Taistelun kuluessa heitä kaatuu vielä 17 lisää. Nelisenkymmentä valkoista haavoittuu. Valkoiset ve…

Kapinanaikaan Hauholla, 24. huhtikuuta 1918

Hauhon rintamalla on rauhallista. Silloin tällöin jossain kajahtaa laukaus. Laitikkalassa ovat valkokaartin hyökkäysvalmistelut edenneet siihen pisteeseen, että yöllä hyökätään. Esikunnassa mänööveriä suunnittelemassa ovat koolla everstit Renvald ja Linsén sekä majuri Frisell. 

Hauhon rintaman länsipuolella olevat punakaartilaiset valmistautuvat taistelemaan tien auki kohti itää.

Kenraalimajuri Wetzer antaa 24. huhtikuuta eversti Bergströmille käskyn, jonka mukaan Bergströmin ryhmä astuu seuraavasta päivästä lukien suoraan armeijan päällikön alaiseksi. Sen tulee pysyä nykyisillä asemillaan Hauhon seudulla hakien yhteyttä Lahdesta luoteeseen tunkeutuvien saksalaisten voimien kanssa ja estää yhteistoiminnassa näiden kanssa vihollista pääsemästä pakoon Vanajaveden ja Päijänteen välisellä alueella.

Majuri Hans Kalmin Pohjois-Hämeen rykmentin I pataljoonalla ja eversti von Brandensteinin saksalaisjoukoilla on täysi työ Lahden hallussa pitämisessä. Kaupungin länsipuolelle kasautuu tuhansia…

Kapinanaikaan Hauholla, 23. huhtikuuta 1918

Laitikkalassa aloitetaan hyökkäysvalmistelut. Tavoitteena edetä Valkeakosken ja Hämeenlinnan suuntiin. Kyllönjoen ylittävä silta on palanut jo syyskuussa 1917 höyrylaivan piipusta sillan rakenteisiin lentäneen kipinän sytyttämänä. Joki on ylitettävä köysisiltaa ja puisia lauttoja hyväksi käyttäen. Lauttoja rakennetaan täyttä päätä hyökkäystä varten. Ruotsalainen majuri Hjalmar Frisell on organisoimassa hyökkäystä.

Kenraalimajuri Wetzer lähettää everstiluutnantti Linsénin pataljoonan Satakunnan rintamalta rautateitse Kangasalan asemalle, josta heidän on määrä siirtyä Laitikkalaan. Laitikkalassa valkoisten keskuudessa liikkuu toiveikas huhu, että apuun on tulossa tuhannen miestä, oikein harjoitettuja. Niitä ollaan kolmella sadalla hevosella vastassa Kangasalan asemalla.

Wuolijoen veljekset ovat pidätettynä, Sulo Helsingissä ja Wäinö Hyvinkäällä. Lehdet kertovat, että Sulo Wuolijoki on pidätetty ja häntä on kuulusteltu. Hänet on poliittisista syistä passitettu Sörnäisten vankilaan. Hän…

Kapinanaikaan Hauholla, 22. huhtikuuta 1918

Maanantaina 22.4. taistelu jatkuu Pälkäneen Laitikkalassa edelleen kiivaana. Punaiset polttavat tykkitulellaan Ruokolan kartanon sekä Kärväntälän kylän kaikki neljä taloa ja Laitikkalan kylässä Suttisen ja Katajan talot eläimineen päivineen, sekä Mikkolan talon riihet, joiden pommituksessa Mikkolan talon tytär haavoittui kuolettavasti.


Ylöjärveläinen Uuno Intti kuvaa asiaa kirjeessään sisarelleen: ”Ei täällä ole muuta kuollut kun kaksi ihmistä, eikä nekään ollut sotamiehiä. Toinen oli talon isäntä ja toinen tytär. Ne koittivat sammuttaa yhtä riihtä, joka syttyi kranaatista. Mutta tuli toinen kuula ja se liippas hengettömäksi. Ne pirut saivat polttaa kymmenkunta taloo ihan poroksi. Nyt ne ei enää pommita tätä paikkaa kun saivat talot hävitettyä.

Yksi semmonen kylä palo kun oli neljä taloo ihan nurkka nurkin niin ne on ihan tuhkina.”

Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtaavat Hausjärven pitäjään kuuluvan Riihimäen taajaman. Rautatieasemalla seissyt punaisten ammusjuna räjähtää saksala…

Kapinanaikaan Hauholla, 21. huhtikuuta 1918

On sunnuntaina 21. huhtikuuta. Pastori Hjelt lähtee Laitikkalaan, tarkoituksena järjestää siellä miehille jumalanpalvelus. Perille saavuttuaan hän näkee miten pahasti vihollinen on kylän ympäristöä hävittänyt ja hävitys jatkuu.

Hän pitää Laitikkalan työväentalolla jumalanpalveluksen, jonka jälkeen palaa takaisin Lautsiaan. Siellä järjestetään jumalanpalvelus iltapäivällä. Vielä iltahämärissä on Bobackassa lyhyt hartaushetki.

Aiemmin päivällä vihollinen oli tullut Vuolteen sillan yli ja edennyt noin 500 metriä, Ellilän talon luo, josta oli pommittanut Bobackaa, osumatta kuitenkaan sen kummemmin.

Antaa soittaa pojat! Laitikkalassa punaiset painavat päälle, taistelu raivoaa kiivaana. Punaisilla Kyllönjoen toisella on ainakin kolme tykkiä ja useita kuularuiskuja. Lahtareilla ei ole yhtään tykkiä ja yksi vaivainen kuularuisku, joka on sijoitettuna Kukon mäkeen. Punaisten jalkaväen hyökkäys onnistutaan torjumaan, mutta punaisten tykit saavat osumia useisiin taloihin, muun muassa Laitikkal…

Kapinanaikaan Hauholla, 20. huhtikuuta 1918

Lauantai 20. huhtikuuta on kaunis, lämmin ja tyyni kevätpäivä. Kauniissa kevätkelissä kajahtelevat juhlallisesti punaisten tykkien laukaukset Laitikkalassa. Korkeat savupatsaat osoittavat laukausten osuneen ja saaneen aikaan vahinkoa. Illan pimetessä näkyvät loimut korkealla taivaalla. Jokisen, Kukon ja Joensuun taloista on pian vain jäljellä savuavat rauniot.

Saksalaisten osasto Brandenstein valloittaa Lahden ja käytännössä katkaisee punaisten läntisten joukkojen yhteyden itään. Iltapäivällä 20.4. kaupunkiin saapuu pohjoisesta valkoisen armeijan osastoja, jolloin armeijat saavat yhteyden toisiinsa. Kalm on saapunut kaupunkiin.


Saartorengas Hämeeseen jääneiden punaisten ympärillä alkaa kiristyä päivä kerrallaan. Nyt käydään viimeiseen taistoon. Punaisia mietityttää. Huhujen mukaan päälliköt ovat paenneet Venäjälle, kukaan ei enää johda joukkoja. On mentävä niin kuin parhaaksi nähdään.

Viimeisiä kostotöitä tehdään, kun vielä keritään. Kukaan ei ole turvassa. Hauhollakin on menossa n…

Kapinanaikaan Hauholla, 19. huhtikuuta 1918

Hauholaisia on paennut kapinan jaloista punaisten alueilta muun muassa Pyhälammin kulmalle ja Sappeeseen, jotkut Tuulokseen. Pietilän talon vanha isäntä Juho Kustaa Pietilä rohkenee poiketa pääsiäisen jälkeen kotonaan Kokkilassa. Hän on ollut Tuuloksessa kapinaa paossa.

Pietilän nykyinen isäntä Janne, 23 vuotta, liittyi valkokaartiin heti kapinan alussa. Hän taistelee Hans Kalmin pataljoonassa, Kuhmoisten piruissa. Kalmin joukot etenevät Padasjoelta Vääksyn kautta kohti Lahtea. Kalm ei tottele aiemmin saamaansa käskyä lähteä Mäntyharjuun eikä edes käskyä siirtyä Vierumäelle. Kalmin mielissä siintelee Lahden valloitus.

Janne Pietilä toimii ryhmäpäällikkönä ja ottaa osaa Anianpellon taisteluun Asikkalassa Pohjois-Hämeen I pataljoonan III komppanian III joukkueessa. Anianpellon valloituksessa 17.-18. huhtikuuta Anianpellon kylässä olleesta 60 miehestä kaatuu 6 ja haavoittuu 13. Yksi heistä on hauholainen Aukusti Vainio, hän haavoittuu vaikeasti reiteen.

Samoihin aikoihin kun Janne tais…

Kapinanaikaan Hauholla, 18. huhtikuuta 1918

Pastori Rikhard Hjelt on käymässä Bobackassa pitämässä kenttäjumalanpalvelusta siellä oleville miehille. Hän palaa takaisin majapaikkaansa Lautsian kartanoon. Juuri portin luo päästyään siihen suhahtaa kranaatti ja räjähtää.

Punaiset ampuvat Ilmoilanselän vastarannalta Ilmoilan Lentolankärjestä ja Puolakan mäeltä tykeillään. Ampuvat harvinaisen tarkasti. Kaksi laukausta osuu Lautsian kartanon päärakennukseen, jossa pataljoonan esikunta on, kaksi kranaattia osuu piharakennukseen. Huoneet vahingoittuvat pahasti, miestappioita ei vielä tule.

Pian navettaan osuu kranaatti ja se räjähtää sieltä turvaa hakeneiden miesten keskellä. Kuusi haavoittuu, useita lehmiäkin kuolee. Yleinen pakokauhu valtaa mielet ja miehet.

Myös Laitikkalasta tuodaan viestiä, jonka mukaan tilanteen kuvataan muuttuneen vaaralliseksi valkoisten kannalta.


Kapinanaikaan Hauholla, 17. huhtikuuta 1918

Punaiset hyökkäävät kiivaasti koko Hauhon rintamalla. Laitikkalassa hyökkäys jatkuu jo toista päivää. Alvettulassa punaiset ampuvat kiivaasti Bobackaan ja muihin lähitaloihin Alvettulanjoen itäpuolella.

Joen kylässä ja Lehdesmäessä lahtareiden niskaan annetaan melkoinen ryöppy jo aamuneljästä alkaen. Punaiset ampuvat päivän aikana tykillään Portaasta Lehdesmäkeen tynnyrinalan suuruiselle alueelle noin 140 tykinlaukausta.

Lehdesmäen talon navetta syttyy tykkitulesta palamaan, mukana palaa myös nelisenkymmentä lehmää, vasikoita ja nuorta karjaa sekä kolme isoa sikaa ja hevosia. Joen talon navetasta valkoiset ennättävät pelastaa karjan ennen kuin navetta syttyy palopommista palamaan.

Varsinaista punaisten hyökkäystä ei 17. huhtikuuta Hauholla kuitenkaan tapahdu, taistelut jäävät vain kiivaaksi laukaustenvaihdoksi.

Tuuloksessa Juttilassa Södermanin pataljoona saa ottaa vastaansa punaisten rynnistyksen. Punaisten tarkoitus on vallata Juttilan kylä ja hyökätä Suomaan taloon, jossa Söderm…

Kapinanaikaan Hauholla, 16. huhtikuuta 1918

Punaiset valmistelevat murtautumista valkoisten rintamalinjan läpi. Pian tullaan hyökkäämään rajusti Laitikkalassa, Lehdesmäessä ja myös Tuuloksessa.

Lehdesmäessä hyökkäysintoa lisää Portaaseen asti näkynyt valkoisten joukkojen siirto edellispäivänä. Lahtarit ovat päivänvalossa kuljettaneet lukuisilla hevosilla ja rekipeleillä kaksi komppaniaa miehiä pois Rukkoilasta ja Lehdesmäestä. Nyt on hyvä iskeä!

Laitikkalassa turkulaiset ampuvat kiivasta tykkitulta valkoisten niskaan Kyllönjoen koillispuolelle jo 16. huhtikuuta.

Suomen punaisen kaartin Lahden rykmentin esikunnan julkaisemassa lehdessä 16.huhtikuuta väitetään, että "varmoiksi vakuutettujen" tietojen mukaan punaisten pohjoisen armeijan kulkevan voitosta voittoon. Puolivirallisena tietona ilmoitetaan, että Vaasakin on punaisten käsissä.

"Tiedoista päättäen on pohjoinen puoli Suomesta ennen pitkää puhdistettu lahtareista." Propagandasota on raakaa. Valeuutisia, saattaa joku sanoa.

Kapinanaikaan Hauholla, 15. huhtikuuta 1918

Valkoisen armeijan pataljoonissa toimii myös kenttäpastoreita. Huhtikuun puolivälissä Hauholle Renvaldin pataljoonaan saapuu yksi.

Hailuodosssa pappina toimiva Rikhard Hjelt on saanut tuomikapitulilta luvan liittyä sielunhoitajaksi taistelevaan armeijaan. Hän saa ylipäällikkö Mannerheimilta määräyksen liittyä Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoonaan, joka on Hauholla.

Huhtikuun puolivälissä Hjelt on Tampereella ja saa tarvittavat paperit matkaansa. Hän lähtee kenttäpostia mukanaan suuntaamaan kohti Pälkänettä, jonne saapuu 15. huhtikuuta. Hän yöpyy Pälkäneen kirkkoherran, rovasti Varmavuoren kodissa ja jatkaa seuraavana päivänä Laitikkalaan.

Sieltä hänet neuvotaan Lautsian kartanoon, jossa pataljoonan esikunta sijaitsee. Hjeltin lähestyessä kartanoa, alkaa ammunta. Ilmoilanselän vastarannalta punaiset ampuvat kohti Lautsiaa. Tykinammuksia lentää läheiseen koivikkoon ja pellolle pehmoiseen savimultaan, kura vain räiskyy.

Punaiset toivottavat näin papin tervetulleeksi Hauholle. Lämpimä…

Kapinanaikaan Hauholla, 14. huhtikuuta 1918

Pohjois-Hämeen pataljoonan komentaja majuri Hans Kalm kokee huhtikuun 14. päivänä esimiehensä suuremmaksi viholliseksi kuin Kurhilan nuorisoseuranmäelle linnoittautuneet punaiset. Juuri kun hän on laatinut suunnitelman hyökkäyksen aloittamisesta Vääksyyn, saapuu Padasjoen pappilassa olevaan esikuntaan käsky: ”Majoren beordras att snarast inställa Eder i armékvarteret Elisenvaara. Toll”

Suomennettuna: Majuri määrätään heti saapumaan armeijakunnan esikuntaan Elisenvaaraan. Allekirjoituksena Toll.

”Mikä se tuollainen tollikka on”, tuumii Kalm. Hän ei ole koskaan kuullutkaan sen nimisestä esimiehestä. Toll on itäisen armeijan johtajan kenraalimajuri Ernst Löfströmin peitenimi. Hän kokoaa joukkoja kaikkialta Viipuriin tehtävää hyökkäystä varten, Mannerheimin yleisohjeissa nimenomaan mainitaan Kalmin joukkojen siirto Karjalan rintamalle.

Kalm perustelee omaa hyökkäystään sillä, että punaiset suunnittelevat hyökkäystä Padasjoelle Evon ja Kurhilan suunnasta. Hän näkee mahdollisuuden sulkea…

Kapinanaikaan Hauholla, 13. huhtikuuta 1918

Alvettulan Ellilässä käydään lauantaina 13. huhtikuuta pieni kahakka valkoisten ja punaisten tiedustelupartioiden välillä. Valkoisten puolelta kaatuu 22-vuotias perholainen työmies Eeli Poikola. Punakaartilaisista kuolee Sahalahdelta kotoisin oleva 17-vuotias Lauri Seppälä. Hänen ammatikseen kirjataan sekatyömies. Lisäksi muutama sotilas haavoittuu.

Saksan Itämeren-divisioona apunaan jonkin verran suomalaisia valkoisia valtaa punaisten hallussa olleen Helsingin. Saksalaiset ovat nousseet maihin hieman yli viikkoa aikaisemmin Hangossa ja edenneet sen jälkeen kohti Helsinkiä, jossa taistelut huipentuivat kantakaupungissa käytyihin kiivaisiin katutaisteluihin.

Punakaartin päämajana toiminut Smolna antautuu 13. huhtikuuta, minkä jälkeen saksalaiset aloittavat hyökkäyksen punaisten viimeiselle tukialueelle Pitkänsillan pohjoispuolisiin työläiskaupunginosiin Siltasaareen ja Hakaniemeen. Punaiset antautuvat vielä samana päivänä. Voitonparaatin valmistelut voidaan aloittaa.

Helsingin valtauk…

Kapinanaikaan Hauholla, 12. huhtikuuta 1918

Valkoisten ja punaisten välinen rintamalinja alkaa muodostua Hauholla. Järvien jäät alkavat heiketä kevään edetessä. Järvien väliset kannakset ja sillat tulevat strategisesti entistä tärkeimmiksi paikoiksi.

Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoona (Renvald) levittäytyy Ilmoilanselän itärannalle. Yksi komppania asettuu Laitikkalaan Kyllönjoen koillispuolelle, yksi Alvettulaan vartioimaan Vuolteen ja Alvettulan siltoja. Komppanian rintamaesikunta perustetaan Bobackaan.

Ensimmäinen komppania ajaa edellispäivänä takaa Laitikkalassa olleita punaisia aina Tyrvännön Retulaan saakka. Miehet yöpyvät Ylikartanossa kansakouluntarkastaja Kaarlo Vaulon luona ja palaavat seuraavana päivänä takaisin Laitikkalaan. Maisteri Vaulo on eteläpohjalaisille tuttu mies, hän on toiminut Alavuden piirin kansakoulujen tarkastajana 1906-1914, josta muutti Hämeenlinnan piiriin samaiseen virkaan. Punaiset surmaavat Vaulon tämän kotona Retulansaaressa muutamia päiviä myöhemmin.

Laitikkalassa valkokaartilaisilla on pi…

Kapinanaikaan Hauholla, 11. huhtikuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua Alvettulassa ja Laitikkalassa.
Kapteeni Södermanin II Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona saapuu Miehoilan kautta Ellilään ja koettaa ottaa haltuunsa Alvettulan ja Vuolteen sillat. Punaiset onnistuvat ajamaan valkoiset pois mainittujen siltojen luota. Söderman vetäytyy Miehoilaan ja siirtyy Sappeen kautta Tuulokseen. Siellä joukot asettuvat Juttilaan Tampereen kautta Nokialle lähetetyn Linsénin pataljoonan tilalle.


Renvaldin pataljoona hyökkää samaan aikaan Pälkäneellä ja onnistuu valtaamaan Ruokolan kylän ja jatkaa Laitikkalaan. Laitikkalassa Renvaldin pohjalaiset saavat vastaansa turkulaisia punakaartilaisia.

Tilanne alkaa kiristyä Hämeessä. Hämeen Voima lakkaa ilmestymästä, viimeinen numero julkaistaan 7. huhtikuuta.

Kapinanaikaan Hauholla, 10. huhtikuuta 1918

Punaiset tekevät Hauholla vielä joitain veritöitä valkoisen armeijan lähestyessä myös pohjoisesta. Renvaldin pataljoona marssii kohti Pälkänettä.

Huhtikuun 10. päivänä punaiset ampuvat Hyömäessä 58-vuotiaan kauppias Kalle Engmanin. Punaiset takavarikoivat Engmanin kaupasta tavaraa ja antavat luovutuksesta kuitin, johon Engman tokaisee: ”Ihan sama vaikka kourasis perseestään tuommosen lapun kanssa.”

Engman kyyditään kaupaltaan jonkin matkan päähän ja ammutaan. Kerrotaan ampujan todenneen: ”Oppihan toikin äijä soittaan meille suutaan.”

Punaiset harjoituttavat joukkojaan taisteluun. Hauhon punakaartista lähetetään 10. huhtikuuta Hämeenlinnaan Suomen kasarmille 6 miestä kuularuiskuoppiin. Siellä eräs turkulainen opettaa heille kuularuiskun purkamisen ja kokoamisen.

He saavat ampua Ahveniston notkossa myös vähän pilkkaan. Vajaan parin viikon Hämeenlinnassa olon jälkeen he palaavat Hauholle soveltamaan oppimaansa käytännössä. Kuularuiskua he eivät saa mukaansa, mutta Hauholla olevilla jouk…

Kapinanaikaan Hauholla, 9. huhtikuuta 1918

Valkoisia joukkoja aletaan siirtää länsiarmeijalle määrätylle rintamalinjalle.

Kenraalimajuri Wilkman antaa päiväkäskyn 9. huhtikuuta, jossa hän määrää eversti Bergströmin joukkoineen puolustamaan Hauhon, Tuuloksen ja Padasjoen linjaa. Samoin on miehitettävä ja pidettävä hallussa Laitikkalan, Alvettulan ja Vitsiälän sillat.

Pian Wilkmanin päiväkäskyn saatuaan eversti Bergström saa tiedon, että eversti Hjalmarson on määrätty Wilkmanin sijaan Vesilahden-Päijänteen rintamaosan joukkojen päällliköksi. Samalla määrätään Bergströmin ryhmästä taistelurintamasta vapauttamaan Linsénin pataljoona, jonka tulee lähteä Tampereen kautta Nokialle ja Kalmin pataljoona, jonka tulee siirtyä Päijänteen yli Mäntyharjulle.


Hauhon-Tuuloksen taistelurintamaan jää I Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona (komentajana everstiluutnantti Renvald), II Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona (kapteeni Söderman) ja III Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona (majuri Colliander). Bergström perustaa esikuntansa Luopioisiin.

Va…

Kapinanaikaan Hauholla, 8. huhtikuuta 1918

Tampereen valloituksen jälkeen taistelujen pääpaino valkoisten hyökkäyssuunnitelmassa siirtyy itään. Lännessä kuitenkin on vielä alueita vahvojen punaisten joukkojen käsissä. Valkoista armeijaa ja hyökkäyssuunnitelmaa on tarpeen päivittää.

Saksalaisten Itämeren divisioona on astunut maihin muutamaa päivää aiemmin Hangossa kenraali Rudiger von der Goltzin johdolla ja eversti Otto von Brandenstein miehineen Loviisassa 7. huhtikuuta. Yhdessä tämän Brandensteinin maihinnousuosaston kanssa Itämeren-divisioonan miesvahvuus Suomessa nousee noin 13 000 mieheen.



Kenraali Mannerheim antaa 7.4.1918 päiväkäskyn, jossa valkoinen armeija jaetaan 8. huhtikuuta alkaen kahteen osaan. Pohjanlahdesta Päijänteeseen ulottuva rintaman osa on kenraalimajuri Wetzerin päällikkyyyden alainen länsiarmeija. Wetzerin esikunta sijoitetaan Tampereelle.

Päijänteen ja Laatokan välisen itäarmeijan esikunta sijoitetaan Elisenvaaraan ja itärmeijan päällikkyyden ottaa kenraalimajuri Toll. Mannerheimin valkoisen armeijan…

Kapinanaikaan Hauholla, 7. huhtikuuta 1918

On 7. huhtikuuta, ensimmäinen sunnuntai pääsiäisen jälkeen.

Lehdesmäessä ja Rukkoilassa herätään sunnuntaiaamuun ja jatketaan siitä mihin edellispäivänä jäätiin. Vihollisen tykit alkavat jyskyä vastakkaisella rannalla aamukuudelta. Tällä kertaa ammutaan Iso-Roineen ylitse Leppäniemestä. Valkoiset saavat päivän aikana Lehdesmäessä ja Rukkoilassa niskaansa 145 paukausta sekä lisäksi kivääri- ja kuularuiskutulta. Saldona on pari mökkiä, jotka syttyvät palamaan sekä yksi kuollut hevonen. 

Tampereella ilmestyy Eetu A. Alhan päätoimittama Aamulehti ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 28. päivän. Lehti on 2-sivuinen ja siinä selostetaan yleispiirteisesti Tampereen valtauksen kulkua ja kerrotaan tulevista toimista kaupungin toiminnan saattamiseksi raiteilleen. Sodan syitä perkaavassa artikkelissa käytetään sodasta myös nimitystä sisällinen sota.
Lehdessä arvellaan, että sitä ei vielä voi julkaista säännöllisesti, sillä kaupunkia vaivaa sähköpula ja painokoneita ei voi käyttää. Aamulehti alkaa k…

Kapinanaikaan Hauholla, 6. huhtikuuta 1918

Punaiset menettävät Tampereen. Viimeinenkin punaisten vastarinta Pyynikillä ja Pispalassa nujerretaan huhtikuun 6. päivän aamuna. Valkoinen lehdistö uutisoi myös Hauhon, Tuuloksen ja Lammin olevan vallattuja. Totuus on kuitenkin toisenlainen.

Sotjalan taistelussa 2. huhtikuuta kovia kokeneet pohjanmaan pojat jatkavat vartiointia Lehdesmäessä. Lehdesmäen niemekkeellä on joen itärannalla pieni kymmenen miehen etuvartioasema vihollisen puolella, Lehdesmäen talon navetan kivijalassa.


Punikkien linja on lähimmillään vain jonkun kymmenen metrin päässä. Punaiset koettavat huudoillaan ärsyttää vihollistaan: ”Tulkaa saatanat Laihian lahtarit hakemaan reppunne pois”. Heiltähän oli jäänyt muutamaa päivää aikaisemmin kaikessa hötäkässä reput, vieläpä hyvin eväin, Sotjalaan erään talon pihaan. 

Huhtikuun 6. päivänä punaiset intoutuvat pommittamaan valkoisten asemia tykeillään Sotjalan kylän paikkeilta, kuularuiskut papattavat ja kiväärit rätistävät. Pohjalaiset laskevat heidän asemiensa luo ammutu…

Kapinanaikaan Hauholla, 5. huhtikuuta 1918

Vallankumouksen palveluksessa olevat lehdet jatkavat edelleen Etelä-Suomessa ilmestymistään. Lehtien palstoilla käydään propagandasotaa, kerrotaan omien menestyksestä ja lahtareiden ahdingosta.

Hämeenlinnassa ilmestyy sosialidemokratinen työväenlehti Hämeen Voima. Lehteä julkaistaan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Hämeen Voimassa kerrotaan muun muassa kuinka Suomen punakaartin Hämeenlinnan Ensi-Avulle on kerätty varoja lahjoituksin.

Seudun työväenyhdistyksissä on kiertänyt keräyslistoja. Hauholaisista työväenyhdistyksistä keräysasiassa on kunnostautunut Portaan työväenyhdistys, jonka keräystulos on 513 markkaa 14 penniä. Lisäksi aktiivisina ovat olleet Ilmoilan työväenyhdistys keräten 163 markkaa, Sappeen työväenyhdistys 117 markkaa ja Metsäkulman työväenyhdistys 23 markkaa.

Ensi-Apu hoitaa punakaartien lääkintähuoltoa. Paikalliset ensiapuosastot vastaavat käytännön toiminnasta.

Maaseudun palveluita ajetaan alas Hämeen Voima uutisoi, että punaisten hallinto heikentää Hauhon po…

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä.

Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa.

Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan.

Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan.

Murhan takana ovat hauholaiset punakaarti…

Kapinanaikaan Hauholla, 3. huhtikuuta 1918

Väinö Syvänen on ollut erossa punakaartista. Hän on ollut punaisen hallinnon johtavia henkilöitä Hauholla, kunnanvaltuutettuna ja myös monissa muissa luottamustehtävissä. Valkoisten saavuttua Hauholle kunnanvaltuuskunta on lakannut toimimasta samoin muut luottamuselimet.

Huhtikuun 3. päivänä hän tarkastelee edellispäivänä sotasaaliikseen saamansa selkäreppua. Siellä on kahdet sukat, käsineet, vyö ja ruokatavaraa ynnä villatakki. Väinö miettii, kukahan lahtareista näitä Lehdesmäessä kaipailee? Vai makaako repunomistaja kylmenneenä Pyhäjärven jäällä?

Väinö Syvänen on palannut siviilihallinnon hommista takaisin punakaartiin. Huhtikuun 2. päivänä hän osallistuu taisteluun Sotjalassa. He marssivat kirkolta kohti Hovinkartanoa, kun selviää, että Sotjalassa on joukko lahtareita. Vieläpä kahvittelemassa eräässä talossa. He kiristävät askellustaan.

Eräs nuori poika juoksee varoittamaan lahtareita Portaan suunnasta saapuvista punaisista. Miehille tulee kiire suoriutua kahvipöydästä ulos ja as…

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 1. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 1. päivänä 1918 päivätyllä velkakirjalla Hauhon kapinanaikainen kunnanvaltuusto ottaa Hauhon Säästöpankista 3 000 markan lainan.

Summalla katetaan kunnan välttämättömiä menoeriä, kuten opettajien ja kätilön palkkoja.