Punaiset hyökkäävät kiivaasti koko Hauhon rintamalla. Laitikkalassa hyökkäys jatkuu jo toista päivää. Alvettulassa punaiset ampuvat kiivaasti Bobackaan ja muihin lähitaloihin Alvettulanjoen itäpuolella.
Joen kylässä ja Lehdesmäessä lahtareiden niskaan annetaan melkoinen ryöppy jo aamuneljästä alkaen. Punaiset ampuvat päivän aikana tykillään Portaasta Lehdesmäkeen tynnyrinalan suuruiselle alueelle noin 140 tykinlaukausta.
Lehdesmäen talon navetta syttyy tykkitulesta palamaan, mukana palaa myös nelisenkymmentä lehmää, vasikoita ja nuorta karjaa sekä kolme isoa sikaa ja hevosia. Joen talon navetasta valkoiset ennättävät pelastaa karjan ennen kuin navetta syttyy palopommista palamaan.
Varsinaista punaisten hyökkäystä ei 17. huhtikuuta Hauholla kuitenkaan tapahdu, taistelut jäävät vain kiivaaksi laukaustenvaihdoksi.
Tuuloksessa Juttilassa Södermanin pataljoona saa ottaa vastaansa punaisten rynnistyksen. Punaisten tarkoitus on vallata Juttilan kylä ja hyökätä Suomaan taloon, jossa Södermanin pataljoonan esikunta on. Tavoitteena on edetä aina Mustilaan saakka.
Hyökkäystä tuetaan kahdella tykillä, joista toinen on Hauhon puolella Pyhäjärven rannalla Sotjalassa. Punaiset ampuvat päivän aikana 180 laukasta – saaden aikaan vain muutamia reikiä talojen seiniin. Valkoiset pystyvät hyvistä asemistaan pitämään kivääritulellaan huolen siitä, etteivät punaiset pääse etenemään peltoaukealla aikomallaan tavalla kohti Juttilaa.
Tuuloksessa turhautuneet punikit ryhtyvät taistelemaan keskenään, riitelevät ja räyhäävät.
Eräs Sotjalan kansakoulun oppilas kuvaa edellä mainittuja Lehdesmäen tapahtumia ainekirjoituksessaan: ”Kiväärin pauketta kuularuiskun rätinää kuului joka taholta. Punaiset ampus tykillä Lehdesmäkeen 150 kertaa. Rapnellista syttyi Lehdesmäen navetta palamaan niin, että lehmät paloi mukana. Eläväpahat huusi tuskissaan kun täytyi kärsiä kova kuolema.”
Opettaja Eemeli Keskitalo palasi opettajan työhön syksyllä 1918 toivuttuaan ampumisestaan. Hän kirjoitutti seuraavana kevätlukukautena oppilaillaan aineen otsikolla Sota-aika 1918. Niissä kuvaillaan siviilien elämää ja tunnelmia sodan jaloissa lapsen silmin.
Joen kylässä ja Lehdesmäessä lahtareiden niskaan annetaan melkoinen ryöppy jo aamuneljästä alkaen. Punaiset ampuvat päivän aikana tykillään Portaasta Lehdesmäkeen tynnyrinalan suuruiselle alueelle noin 140 tykinlaukausta.
Lehdesmäen talon navetta syttyy tykkitulesta palamaan, mukana palaa myös nelisenkymmentä lehmää, vasikoita ja nuorta karjaa sekä kolme isoa sikaa ja hevosia. Joen talon navetasta valkoiset ennättävät pelastaa karjan ennen kuin navetta syttyy palopommista palamaan.
Varsinaista punaisten hyökkäystä ei 17. huhtikuuta Hauholla kuitenkaan tapahdu, taistelut jäävät vain kiivaaksi laukaustenvaihdoksi.
Tuuloksessa Juttilassa Södermanin pataljoona saa ottaa vastaansa punaisten rynnistyksen. Punaisten tarkoitus on vallata Juttilan kylä ja hyökätä Suomaan taloon, jossa Södermanin pataljoonan esikunta on. Tavoitteena on edetä aina Mustilaan saakka.
Hyökkäystä tuetaan kahdella tykillä, joista toinen on Hauhon puolella Pyhäjärven rannalla Sotjalassa. Punaiset ampuvat päivän aikana 180 laukasta – saaden aikaan vain muutamia reikiä talojen seiniin. Valkoiset pystyvät hyvistä asemistaan pitämään kivääritulellaan huolen siitä, etteivät punaiset pääse etenemään peltoaukealla aikomallaan tavalla kohti Juttilaa.
Tuuloksessa turhautuneet punikit ryhtyvät taistelemaan keskenään, riitelevät ja räyhäävät.
Eräs Sotjalan kansakoulun oppilas kuvaa edellä mainittuja Lehdesmäen tapahtumia ainekirjoituksessaan: ”Kiväärin pauketta kuularuiskun rätinää kuului joka taholta. Punaiset ampus tykillä Lehdesmäkeen 150 kertaa. Rapnellista syttyi Lehdesmäen navetta palamaan niin, että lehmät paloi mukana. Eläväpahat huusi tuskissaan kun täytyi kärsiä kova kuolema.”
Opettaja Eemeli Keskitalo palasi opettajan työhön syksyllä 1918 toivuttuaan ampumisestaan. Hän kirjoitutti seuraavana kevätlukukautena oppilaillaan aineen otsikolla Sota-aika 1918. Niissä kuvaillaan siviilien elämää ja tunnelmia sodan jaloissa lapsen silmin.
Kommentit
Lähetä kommentti