Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän taakseen. Valkoisia kaatuu useita, heidän joukossaan luutnantti Lindström. Komppaniaa ryhtyy johtamaan jämsäläinen luutnantti Ali Vuolle-Apiala.

Pataljoonan käsketään perääntyä. Hautausmaan luona, vasemmassa sivustassa on kiivaassa taistelussa nelisenkymmentä toisen komppanian miestä. He eivät kuule käskyä. Luutnantti Vuolle-Apiala lähtee pyrkimään heidän luokseen. Pian perääntymiskäskyn toimitettuaan hän saa kuolettavan osuman, kolme kuulaa lävistää hänet.

Eräs Pohjanmaan pojista kertoo perääntymisestään Härkälästä: ”Vähän matkaa juostuani Hovinkartanon suuntaan huomasin kaksi kiveä lähekkäin. Ajattelin niiden välissä vähän levähtää, mutta siellä olikin jo kuusi miestä, kaikilla punainen nauha käsivarressa, toisilla vielä päähineessäänkin. Minut huomattuaan he vähän ällistyivät, mutta eräs heistä sanoi: Lahtari perkele, kädet ylös!” Ajattelin että olen mennyttä. Ja samalla päätin, että en antaudu. Aloin juosta…”

Kaatunut ratsupartio Hauholla.
Hauhon taistelu on yksi sodan kiivaimmista. 

Hauhon taistelu, joka käydään 28. huhtikuuta on yksi sodan verisimmistä. Taistelu kestää ainoastaan tunnin ja sen aikana kaatuu 74 punaista, 60 valkoista ja 9 saksalaista. Saksalaiset menettävät Vihniössä myös tykkinsä.

Saksalaiset ja valkoiset asettavat tiesulun Koskenojan sillalle noin 800 metriä Hovinkartanosta Tuulokseen päin. Punaiset eivät koeta murtautua siitä läpi vaan heidän pakolaiskolonnansa lähtee kirkolta kohti Kokkilaa, Poutunkankaan läpi Syrjäntaan kylään. Vastassa ovat jälleen saksalaiset.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna