Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä.

Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa.

Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan.

Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan.

Murhan takana ovat hauholaiset punakaartilaiset, ja liipaisinta painaa ilmeisesti Karl Sahrman, joka jo helmikuussa oli mukana kapinan alkuvaiheessa tehdyissä veriteoissa.

Hauholaiset Tamperetta valtaamassa

Samaan aikaan Torvoilan miehet ovat Tamperetta valtaamassa. Huhtikuun 2. ja 3. päivän välisenä yönä kello 12 heidät komennetaan ruoturintamaan muiden kanssa Poukan talon pihassa. Siitä he marssivat Lapinniemeen. Lyönnilleen puoli kolme aamuyöllä alkaa tykkituli, jota kestä puoli tuntia.

Näkyä ei voi sanoin kuvata, Koko maailma näytti hauholaisten silmiin yhdeltä tulimereltä. Yksityisiä laukauksia ei kuulunut juuri olleenkaan. Maa vapisi jalkain alla.

Tykin tulen vaimettua he marssivat kohti Johanneksen kirkkoa, josta löytyi ainoastaan pakolaisia. Myöhemmin kirkosta tulee Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko.

Sitten miehet valloittavat Tuomisen kivimuurin, seuraavaksi pellavatehtaan kahvilan, josta he saavat 95 vankia, toista sataa hevosta kuormineen ja paljon aseita ja ampumatarpeita. He puhdistavat useita lähiseudun taloja.

Tampereen valloittajia kuvattuna 5.4.1918.
Vapriikin kuva-arkisto.

Päivän työn tehtyään heillä on koossa 600 vankia. Komppaniasta kaatuu 6 sotilasta, yksikään ei haavoittunut. Torvoilan miehet menevät yöksi Tuomisen kivimuuriin. Se on Tampereen tuomiokirkon vieressä sijaitseva jugendtyylinen nelikerroksinen asuintalo, jonka on suunnitellut arkkitehti Birger Federley.

Valta vaihtuu Tampereella lopullisesti 6. huhtikuuta 1918, kun kello 8.30 antautuvat viimeiset Pyynikillä ja Pispalassa taistelleet punaiset.

Kommentit

  1. Mitä Sahrmanille tapahtui myöhemmin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taistelujen tauottua Karl Sahrman piilottelee metsässä Hauhon Metsäkulmalla. Hänelle toimitetaan sinne ruokaa.
      Joku ilmiantaa Sahrmanin ja 10. toukokuuta valkoiset ampuvat Sahrmanin, kun tämä tulee hakemaan sovitusta paikasta ruokapakettiaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu. Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle. Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan. Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä. Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa