Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 20. huhtikuuta 1918

Lauantai 20. huhtikuuta on kaunis, lämmin ja tyyni kevätpäivä. Kauniissa kevätkelissä kajahtelevat juhlallisesti punaisten tykkien laukaukset Laitikkalassa. Korkeat savupatsaat osoittavat laukausten osuneen ja saaneen aikaan vahinkoa. Illan pimetessä näkyvät loimut korkealla taivaalla. Jokisen, Kukon ja Joensuun taloista on pian vain jäljellä savuavat rauniot.

Saksalaisten osasto Brandenstein valloittaa Lahden ja käytännössä katkaisee punaisten läntisten joukkojen yhteyden itään. Iltapäivällä 20.4. kaupunkiin saapuu pohjoisesta valkoisen armeijan osastoja, jolloin armeijat saavat yhteyden toisiinsa. Kalm on saapunut kaupunkiin.

Majuri Hans Kalm Lahdessa.

Saartorengas Hämeeseen jääneiden punaisten ympärillä alkaa kiristyä päivä kerrallaan. Nyt käydään viimeiseen taistoon. Punaisia mietityttää. Huhujen mukaan päälliköt ovat paenneet Venäjälle, kukaan ei enää johda joukkoja. On mentävä niin kuin parhaaksi nähdään.

Viimeisiä kostotöitä tehdään, kun vielä keritään. Kukaan ei ole turvassa. Hauhollakin on menossa niin kutsuttu pakko-otti, kun punaiset pakottavat riveihinsä paikkakunnan miehiä, jotka eivät vielä ole puoltansa valinneet, ainakaan julkisesti.

Olo rintamassa on tukala, edessä valkokaarti ja takana punakaartin varmistajat aseineen huolehtimassa, etteivät pakko-otetut lipeä rintamasta.

Antaa soittaa pojat, nyt mennään Pietariin asti!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset ...
2 kommenttia
Lue lisää

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä...
Lähetä kommentti
Lue lisää