Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 25. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 25. päivänä käydään Pälkäneellä Laitikkalan taistelu. Valkoisten joukoissa on miehiä Renvaldin pataljoonasta, Linsénin Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonasta sekä Ylöjärven ja Teiskon asevelvollisia luutnantti Palomäen johdolla. Vastassa on ainakin kaksi turkulaiskomppaniaa punakaartilaisia.

Hyökkäys alkaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun valkoiset laskevat Kyllön joella lautat veteen ja ylittävät joen meijerin yläpuolelta yön pimeydessä. He etenevät kohti Kissalammia ja sen ohi Heikkilöiden väliselle peltoaukealle hiljaisuuden vallitessa. Onko vihollinen paennut ja jättänyt Laitikkalan? Myös Harhalan sillan luona edetään.

Yhtäkkiä etummaisten miesten ollessa lähestymässä peltoaukean reunalla olevaa metsää alkaa vihollisen helvetillinen tulitus, kuularuiskuilla ja kivääreillä. Punaiset ampuvat räjähtäviä luoteja.

Ensihetkessä 11 valkokaartilaista kaatuu pellolle. Taistelun kuluessa heitä kaatuu vielä 17 lisää. Nelisenkymmentä valkoista haavoittuu. Valkoiset vetäytyvät lyötyinä takaisin Kyllönjoen toiselle puolelle.

Kaatuneiden joukossa muun muassa ylöjärveläiset Intin veljekset Uuno ja Lauri. Uuno ehtii kirjoittaa edellispäivänä kirjeen sisarelleen. Siinä hän kertoo, että harjoitettuja joukkoja on tulossa apuun ja he saavat jäädä katselemaan taakse, kun toiset pojaat hyökkää. Toisin käy.

Laitikkalan taistelun muistomerkki pystytettiin Ylöjärven suojeluskunnan
johdolla vuosi Laitikkalan taistelun jälkeen.
Vuonna 1919 Heikkilän pellolle pystytetyssä taistelumuistomerkissä on 35 valkokaartilaisen nimet, 28 taistelussa kaatunutta, yksi jo aiemmin vahingonlaukauksessa menehtynyt sekä kuusi haavoihinsa myöhemmin kuollutta.

Punaisten tappiot ovat vähäiset, erään tiedon mukaan kaksi kaatunutta. Mutta samaan aikaan punaisten selustassa tapahtuu, Ruotsalainen prikaati on valtaamassa Valkeakoskea Hjalmarssonin joukkojen kanssa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…