Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 8. huhtikuuta 1918

Tampereen valloituksen jälkeen taistelujen pääpaino valkoisten hyökkäyssuunnitelmassa siirtyy itään. Lännessä kuitenkin on vielä alueita vahvojen punaisten joukkojen käsissä. Valkoista armeijaa ja hyökkäyssuunnitelmaa on tarpeen päivittää.

Saksalaisten Itämeren divisioona on astunut maihin muutamaa päivää aiemmin Hangossa kenraali Rudiger von der Goltzin johdolla ja eversti Otto von Brandenstein miehineen Loviisassa 7. huhtikuuta. Yhdessä tämän Brandensteinin maihinnousuosaston kanssa Itämeren-divisioonan miesvahvuus Suomessa nousee noin 13 000 mieheen.



Kenraali Mannerheim antaa 7.4.1918 päiväkäskyn, jossa valkoinen armeija jaetaan 8. huhtikuuta alkaen kahteen osaan. Pohjanlahdesta Päijänteeseen ulottuva rintaman osa on kenraalimajuri Wetzerin päällikkyyyden alainen länsiarmeija. Wetzerin esikunta sijoitetaan Tampereelle.

Päijänteen ja Laatokan välisen itäarmeijan esikunta sijoitetaan Elisenvaaraan ja itärmeijan päällikkyyden ottaa kenraalimajuri Toll. Mannerheimin valkoisen armeijan päämaja siirretään Vilppulasta Mikkeliin.

Tapahtumiin Hauholla vaikuttaa länsiarmeijan saama tehtävä varmentaa Vesilahden-Pälkäneen-Padasjoen rintama. Samalla muodostetaan niin kutsuttu Bergströmin ryhmä, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan rykmentti ja Pohjois-Hämeen rykmentti. Etelä-Pohjanmaan rykmentin kolme reservipataljoonaa, yhteensä noin 1 800 miestä, tulee kantamaan huhtikuun ajan päävastuun rintamalinjasta Pälkäneeltä Tuulokseen.

Punaisella puolella myös reagoidaan tapahtumien kulkuun. Punakaartin ylipäällikkö Kullervo Manner antaa määräyksen miten puolustusta on hoidettava. Länsi-Suomen rintaman esikunta on Riihimäellä ja puolustuslinjaksi on muodostettava Toijalan, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin muodostama rintamalinja. Keski-Suomen rintaman esikunta on Kouvolassa ja itäisen Suomen rintaman esikunta on Viipurissa. Samoin sinne siirtyy Helsingistä ylipäällikön esikunta.

Ylipäällikkö Mannerin neuvonantaja Mihail Svjetsnikovin laatima kartta
punaisten evakuoinnista ja valkoisten ja saksalaisten liikkeistä.

Porvoon Työväen Tiedottaja -lehdessä 8. huhtikuuta pohditaan mistä kohtalon oikusta punaisten ylipäällikkö on nimeltään Manner ja valkoisten Mannerheim. ”Ne nimet määrittelevät täydellisesti, kuvaannollisesti nyt riehuvaa sotaa. Manner edustaa köyhälistöä, työväkeä, sosialidemokraatteja vapaavaltaisia ja Mannerheim porvaristoa, herroja, kapitalisteja pakkovaltaisia”, lehdessä kirjoitetaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna