Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 8. huhtikuuta 1918

Tampereen valloituksen jälkeen taistelujen pääpaino valkoisten hyökkäyssuunnitelmassa siirtyy itään. Lännessä kuitenkin on vielä alueita vahvojen punaisten joukkojen käsissä. Valkoista armeijaa ja hyökkäyssuunnitelmaa on tarpeen päivittää.

Saksalaisten Itämeren divisioona on astunut maihin muutamaa päivää aiemmin Hangossa kenraali Rudiger von der Goltzin johdolla ja eversti Otto von Brandenstein miehineen Loviisassa 7. huhtikuuta. Yhdessä tämän Brandensteinin maihinnousuosaston kanssa Itämeren-divisioonan miesvahvuus Suomessa nousee noin 13 000 mieheen.



Kenraali Mannerheim antaa 7.4.1918 päiväkäskyn, jossa valkoinen armeija jaetaan 8. huhtikuuta alkaen kahteen osaan. Pohjanlahdesta Päijänteeseen ulottuva rintaman osa on kenraalimajuri Wetzerin päällikkyyyden alainen länsiarmeija. Wetzerin esikunta sijoitetaan Tampereelle.

Päijänteen ja Laatokan välisen itäarmeijan esikunta sijoitetaan Elisenvaaraan ja itärmeijan päällikkyyden ottaa kenraalimajuri Toll. Mannerheimin valkoisen armeijan päämaja siirretään Vilppulasta Mikkeliin.

Tapahtumiin Hauholla vaikuttaa länsiarmeijan saama tehtävä varmentaa Vesilahden-Pälkäneen-Padasjoen rintama. Samalla muodostetaan niin kutsuttu Bergströmin ryhmä, johon kuuluvat Etelä-Pohjanmaan rykmentti ja Pohjois-Hämeen rykmentti. Etelä-Pohjanmaan rykmentin kolme reservipataljoonaa, yhteensä noin 1 800 miestä, tulee kantamaan huhtikuun ajan päävastuun rintamalinjasta Pälkäneeltä Tuulokseen.

Punaisella puolella myös reagoidaan tapahtumien kulkuun. Punakaartin ylipäällikkö Kullervo Manner antaa määräyksen miten puolustusta on hoidettava. Länsi-Suomen rintaman esikunta on Riihimäellä ja puolustuslinjaksi on muodostettava Toijalan, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Helsingin muodostama rintamalinja. Keski-Suomen rintaman esikunta on Kouvolassa ja itäisen Suomen rintaman esikunta on Viipurissa. Samoin sinne siirtyy Helsingistä ylipäällikön esikunta.

Ylipäällikkö Mannerin neuvonantaja Mihail Svjetsnikovin laatima kartta
punaisten evakuoinnista ja valkoisten ja saksalaisten liikkeistä.

Porvoon Työväen Tiedottaja -lehdessä 8. huhtikuuta pohditaan mistä kohtalon oikusta punaisten ylipäällikkö on nimeltään Manner ja valkoisten Mannerheim. ”Ne nimet määrittelevät täydellisesti, kuvaannollisesti nyt riehuvaa sotaa. Manner edustaa köyhälistöä, työväkeä, sosialidemokraatteja vapaavaltaisia ja Mannerheim porvaristoa, herroja, kapitalisteja pakkovaltaisia”, lehdessä kirjoitetaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 25. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 25. päivänä käydään Pälkäneellä Laitikkalan taistelu. Valkoisten joukoissa on miehiä Renvaldin pataljoonasta, Linsénin Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonasta sekä Ylöjärven ja Teiskon asevelvollisia luutnantti Palomäen johdolla. Vastassa on ainakin kaksi turkulaiskomppaniaa punakaartilaisia.

Hyökkäys alkaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun valkoiset laskevat Kyllön joella lautat veteen ja ylittävät joen meijerin yläpuolelta yön pimeydessä. He etenevät kohti Kissalammia ja sen ohi Heikkilöiden väliselle peltoaukealle hiljaisuuden vallitessa. Onko vihollinen paennut ja jättänyt Laitikkalan? Myös Harhalan sillan luona edetään.

Yhtäkkiä etummaisten miesten ollessa lähestymässä peltoaukean reunalla olevaa metsää alkaa vihollisen helvetillinen tulitus, kuularuiskuilla ja kivääreillä. Punaiset ampuvat räjähtäviä luoteja.

Ensihetkessä 11 valkokaartilaista kaatuu pellolle. Taistelun kuluessa heitä kaatuu vielä 17 lisää. Nelisenkymmentä valkoista haavoittuu. Valkoiset ve…