Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 29. huhtikuuta 1918

Kiivaat taistelut jatkuvat Tuuloksessa Pannujärvellä ja Syrjäntakana. Vastakkain ovat Hauholta kohti Lahtea rynnistävät punaiset ja heidän matkaansa katkaisevat saksalaiset.

Hauholla on jo tilanne rauhoittunut, valkoiset, Ruotsalainen prikaati ja saksalaiset ovat miehittäneet Hauhon joka sopukan. Retkikunnat ryhtyvät etsimään ja vangitsemaan metsissä harhailevia punaisia. Vankeja on satoja, omapaikkakuntalaisia ja vieraita.

Ruotsalaisen prikaatin miehiä ja
heidän vankejaan Hauhontakana.

Hauholla pannaan toimeksi. Kirkonkylässä Poltin taloon kokoontuu 29. huhtikuuta joukko miehiä perustamaan suojeluskunnan esikuntaa. Alueen kaoottinen tilanne on saatava hallintaan. Esikuntatuomariksi ryhtyy Hauhon nimismies, Kalmin joukoissa taistellut ja haavoittunut Harry Pomoell.

Ensi töiksi ryhdytään keräämään kaatuneita maastosta, tunnistamaan heitä sekä järjestämään vangiksi jääneiden kuulusteluja. Kaatuneita kootaan Toppolan latoon Kirkonkylälle, samoin kaikenlaista irtainta omaisuutta. Aseet ja ampumatarvikkeet kerätään kunnantalolle.

Alkaa ankara jälkiselvittelyjen aika. Tuomioita jaetaan kovalla kädellä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…