Laitikkalassa aloitetaan hyökkäysvalmistelut. Tavoitteena edetä Valkeakosken ja Hämeenlinnan suuntiin. Kyllönjoen ylittävä silta on palanut jo syyskuussa 1917 höyrylaivan piipusta sillan rakenteisiin lentäneen kipinän sytyttämänä. Joki on ylitettävä köysisiltaa ja puisia lauttoja hyväksi käyttäen. Lauttoja rakennetaan täyttä päätä hyökkäystä varten. Ruotsalainen majuri Hjalmar Frisell on organisoimassa hyökkäystä.
Kenraalimajuri Wetzer lähettää everstiluutnantti Linsénin pataljoonan Satakunnan rintamalta rautateitse Kangasalan asemalle, josta heidän on määrä siirtyä Laitikkalaan. Laitikkalassa valkoisten keskuudessa liikkuu toiveikas huhu, että apuun on tulossa tuhannen miestä, oikein harjoitettuja. Niitä ollaan kolmella sadalla hevosella vastassa Kangasalan asemalla.
Wuolijoen veljekset ovat pidätettynä, Sulo Helsingissä ja Wäinö Hyvinkäällä. Lehdet kertovat, että Sulo Wuolijoki on pidätetty ja häntä on kuulusteltu. Hänet on poliittisista syistä passitettu Sörnäisten vankilaan. Häntä uhataan kuolemantuomiolla ja myöhemmin hänet tuomitaan valtionrikosylioikeudessa maanpetoksesta 2 vuodeksi kuritushuoneeseen.
Omien sanojensa mukaan Sulo pitää vallankumousta rikollisena ja hulluutena. Hän on jo vuosia ollut erossa puoluepolitiikasta. Hän on opiskellut lakia ja toiminut eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sihteerinä. Sulon asianajajana toimii Heikki Ritavuori, tuleva sisäasianministeri. Ritavuori murhataan kotiovelleen helmikuussa 1922.
Sulo kieltäytyi osallistumasta vallankumoukseen ja kansanvaltuutetun paikasta kapinahallituksessa, mutta toimii kapinan aikaan kansanvaltuuskunnan asettamana suomalais-venäläisen selvitysvaltuuskunnan palkattomana sihteerinä.
Niin Sulo kuin Hella Wuolijokikaan eivät usko vallankumousyrityksen onnistumiseen. Sotaa vastustava Hella on kevään aikana emännöinyt ruotsalaisten sosialidemokraattien sodanlopettamiseen tähdänneitä välitysyrityksiä Helsingissä.
Wäinö Wuolijoki yhdessä 24 muun sosialidemokraatin kanssa antaa julistuksen Suomen työväelle. Se päättyy sanoihin ”siis alas aseet kaikkialla Ja palatkaamme länsimaisen sosialidemokratian taistelutapoihin, palatkaamme rakentavaan eduskunnalliseen työhön ja aseettomaan järjestötoimintaan”.
Wäinö Wuolijoki viljelee Hauholla sijainneen Wuolijoen kartanon lisäksi vähän aikaa Krissin kartanoa Hyvinkäällä. Se on Wuolijoen omistuksessa vuosina 1918 – 1922. Kapinan loppuvaiheessa Wuolijoen perhe on Krissin kartanossa Hyvinkäällä. Aiemmin keväällä Wäinö on piilotellut Sulon luona Helsingissä.
Punakaartilaiset ja pohjoista kohti rynnistävät saksalaiset taistelevat Hyvinkäällä Krissin kartanon läheisyydessä 20. huhtikuuta. Wuolijoen perhe piiloutuu perunakuoppaan. Saksalaiset vangitsevat Wäinön, hänet on ilmiannettu punikkina. Hän selittää sujuvalla saksankielellä vangitsijoilleen väitteen olevan perätön, ja että hän on laillinen kansanedustaja. Parin päivän kuluttua hänet vapautetaan.
Kenraalimajuri Wetzer lähettää everstiluutnantti Linsénin pataljoonan Satakunnan rintamalta rautateitse Kangasalan asemalle, josta heidän on määrä siirtyä Laitikkalaan. Laitikkalassa valkoisten keskuudessa liikkuu toiveikas huhu, että apuun on tulossa tuhannen miestä, oikein harjoitettuja. Niitä ollaan kolmella sadalla hevosella vastassa Kangasalan asemalla.
Wuolijoen veljekset ovat pidätettynä, Sulo Helsingissä ja Wäinö Hyvinkäällä. Lehdet kertovat, että Sulo Wuolijoki on pidätetty ja häntä on kuulusteltu. Hänet on poliittisista syistä passitettu Sörnäisten vankilaan. Häntä uhataan kuolemantuomiolla ja myöhemmin hänet tuomitaan valtionrikosylioikeudessa maanpetoksesta 2 vuodeksi kuritushuoneeseen.
Omien sanojensa mukaan Sulo pitää vallankumousta rikollisena ja hulluutena. Hän on jo vuosia ollut erossa puoluepolitiikasta. Hän on opiskellut lakia ja toiminut eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sihteerinä. Sulon asianajajana toimii Heikki Ritavuori, tuleva sisäasianministeri. Ritavuori murhataan kotiovelleen helmikuussa 1922.
Sulo kieltäytyi osallistumasta vallankumoukseen ja kansanvaltuutetun paikasta kapinahallituksessa, mutta toimii kapinan aikaan kansanvaltuuskunnan asettamana suomalais-venäläisen selvitysvaltuuskunnan palkattomana sihteerinä.
Niin Sulo kuin Hella Wuolijokikaan eivät usko vallankumousyrityksen onnistumiseen. Sotaa vastustava Hella on kevään aikana emännöinyt ruotsalaisten sosialidemokraattien sodanlopettamiseen tähdänneitä välitysyrityksiä Helsingissä.
Wäinö Wuolijoki yhdessä 24 muun sosialidemokraatin kanssa antaa julistuksen Suomen työväelle. Se päättyy sanoihin ”siis alas aseet kaikkialla Ja palatkaamme länsimaisen sosialidemokratian taistelutapoihin, palatkaamme rakentavaan eduskunnalliseen työhön ja aseettomaan järjestötoimintaan”.
 |
| Krissin kartanon päärakennus. Kuva Hyvinkään kaupunginmuseo |
Punakaartilaiset ja pohjoista kohti rynnistävät saksalaiset taistelevat Hyvinkäällä Krissin kartanon läheisyydessä 20. huhtikuuta. Wuolijoen perhe piiloutuu perunakuoppaan. Saksalaiset vangitsevat Wäinön, hänet on ilmiannettu punikkina. Hän selittää sujuvalla saksankielellä vangitsijoilleen väitteen olevan perätön, ja että hän on laillinen kansanedustaja. Parin päivän kuluttua hänet vapautetaan.
Kommentit
Lähetä kommentti