Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 12. huhtikuuta 1918

Valkoisten ja punaisten välinen rintamalinja alkaa muodostua Hauholla. Järvien jäät alkavat heiketä kevään edetessä. Järvien väliset kannakset ja sillat tulevat strategisesti entistä tärkeimmiksi paikoiksi.

Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoona (Renvald) levittäytyy Ilmoilanselän itärannalle. Yksi komppania asettuu Laitikkalaan Kyllönjoen koillispuolelle, yksi Alvettulaan vartioimaan Vuolteen ja Alvettulan siltoja. Komppanian rintamaesikunta perustetaan Bobackaan.

Ensimmäinen komppania ajaa edellispäivänä takaa Laitikkalassa olleita punaisia aina Tyrvännön Retulaan saakka. Miehet yöpyvät Ylikartanossa kansakouluntarkastaja Kaarlo Vaulon luona ja palaavat seuraavana päivänä takaisin Laitikkalaan. Maisteri Vaulo on eteläpohjalaisille tuttu mies, hän on toiminut Alavuden piirin kansakoulujen tarkastajana 1906-1914, josta muutti Hämeenlinnan piiriin samaiseen virkaan. Punaiset surmaavat Vaulon tämän kotona Retulansaaressa muutamia päiviä myöhemmin.

Laitikkalassa valkokaartilaisilla on pian vastassa Kyllönjoen toisella puolella sinne palanneet kaksi turkulaiskomppaniaa. Alvettulassa on mm. Napialan punakaarti Jananakkalasta, lisäjoukkoja saapuu Hämeenlinnasta ja Hattulasta. Tähän muodostuu Vuolteen, Alvettulanjoen, Ilmoilanselän ja Kyllönjoen jakama rintamalinja pariksi viikoksi.

Punaisten ja valkoisten rintamalinja huhtikuussa 1918 noudattelee vesistölinjoja.  

Renvaldin pataljoonan esikunta asettuu 12. huhtikuuta Lautsian kartanoon reservin kera. Kartanon isäntä Kalle Mäkinen on valtaamassa Helsinkiä. Saksalaiset ovat saapuneet kaupungin liepeille ja taistelu Helsingin herruudesta on käynnissä.

Lautsian kartanon päärakennus.
Kuva kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna