Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 21. huhtikuuta 1918

On sunnuntaina 21. huhtikuuta. Pastori Hjelt lähtee Laitikkalaan, tarkoituksena järjestää siellä miehille jumalanpalvelus. Perille saavuttuaan hän näkee miten pahasti vihollinen on kylän ympäristöä hävittänyt ja hävitys jatkuu.

Hän pitää Laitikkalan työväentalolla jumalanpalveluksen, jonka jälkeen palaa takaisin Lautsiaan. Siellä järjestetään jumalanpalvelus iltapäivällä. Vielä iltahämärissä on Bobackassa lyhyt hartaushetki.

Aiemmin päivällä vihollinen oli tullut Vuolteen sillan yli ja edennyt noin 500 metriä, Ellilän talon luo, josta oli pommittanut Bobackaa, osumatta kuitenkaan sen kummemmin.

Antaa soittaa pojat! Laitikkalassa punaiset painavat päälle, taistelu raivoaa kiivaana. Punaisilla Kyllönjoen toisella on ainakin kolme tykkiä ja useita kuularuiskuja. Lahtareilla ei ole yhtään tykkiä ja yksi vaivainen kuularuisku, joka on sijoitettuna Kukon mäkeen. Punaisten jalkaväen hyökkäys onnistutaan torjumaan, mutta punaisten tykit saavat osumia useisiin taloihin, muun muassa Laitikkalan kansakoulu palaa poroksi.

Illalla valkoiset saavat avukseen luutnantti Palomäen johtaman sadan miehen asevelvollisten joukon Teiskosta ja Ylöjärveltä. Joukon mukana Laitikkalaan saapuvat myös ylöjärveläiset Intin veljekset, 21-vuotias Uuno ja 28-vuotias Lauri.

Renvaldin pataljoonaan saapuu ruotsalainen majuri, Hjalmar Frisell. Hän on ruotsalaisen prikaatin entinen päällikkö ja liikkeellä länsiarmeijan komentajan kenraalimajuri Wetzerin erityistehtävissä. Hän on tiedustelemassa Hauhon seudun rintamalinjoja ja suunnittelee valkoisten hyökkäystä. Hän vierailee myös Lehdesmäessä tapaamassa Kamisin komppaniaa. Frisell laatii karttaluonnokset asemista Laitikkalassa, Alvettulassa ja Lehdesmäessä.

Majuri Hjalmar Frisellin karttaluonnos asemasta Laitikkalassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna