Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 26. huhtikuuta 1918

Kauaa ei Laitikkalan taistelun voittoa ehditä juhlia. Hämeenlinnan seudulla olevat punaiset saavat kuulla huolestuttavia tietoja huhtikuun 26. päivänä. Valkeakoski on vallattu, sieltä ja Lempäälästä pakenevia punaisia matkustaa usealla laivalla ja proomuilla Vanajavettä pitkin ja myös maanteitse kohti Hämeenlinnaa.

Mutta asiat eivät ole Hämeenlinnassa sen paremmin, saksalaiset ovat kaupungin laidalla ja ampuvat tykeillään Hattelmalan harjulta kaupunkiin. Itämeren-divisioonan joukot onnistuvat valtaamaan Hämeenlinnan kenraalimajuri Wolfin johdolla hieman ennen kello viittä iltapäivällä. Raatihuoneen katolle kohoaa valkoinen lippu.


Saksalaisten tykkituli aiheuttaa tuhoja
rautatieaseman liepeillä, Hätilässä ja Idänpäässä.

Idänpään aukeilla katkeaa punaisen pakolaiskolonnan pakotie kohti Tuulosta ja sieltä Lahteen. On koetettava pohjoisempaa, Alvettulan kautta Hauholle ja sieltä kohti itää. Samoin Mierolan salmeen vesitse saapuneet joukot suuntavat kohti Alvettulaa. Joukossa on myös Valkeakosken naiskomppania, 36 tyttöä.

Alvettulaan ja Hyömäkeen asettuu illan ja yön aikana noin 4 000 aseistettua punakaartilaista. Heillä on useampi tykki ja toistakymmentä kuularuiskua apunaan. Lisäksi mukana on siviilejä ja kuormasto, jossa kulkee mukana omaisuutta, omaa tai toisten, uuden elämän alkupääomaksi Venäjälle.

Alvettulassa punaisten tukkona on siltaa vartioiva Renvaldin pataljoonan vajaa komppania, noin 60 miestä. Vuolteen sillalla on kuuden valkokaartilaisen vartio.

Valkoisilla on Alvettulassa pari kuularuiskua, joilla he Pähkinämäestä ja Omettamäestä käsin pystyvät luotisuihkuin pitämään sillan ylipääsemättömänä. Punaiset aloittavat hyökkäysvalmistelut. Tykit ajetaan asemiin Hyömäkeen ja Alvettulaan. Yöllä alkavat tykit ulvoa kuin jättiläiskoirat kuutamolla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…