Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 22. huhtikuuta 1918

Maanantaina 22.4. taistelu jatkuu Pälkäneen Laitikkalassa edelleen kiivaana. Punaiset polttavat tykkitulellaan Ruokolan kartanon sekä Kärväntälän kylän kaikki neljä taloa ja Laitikkalan kylässä Suttisen ja Katajan talot eläimineen päivineen, sekä Mikkolan talon riihet, joiden pommituksessa Mikkolan talon tytär haavoittui kuolettavasti.

Ruokolan kartanon päärakennus.
Kuva kirjasta SUomen vapaussota vuonna 1918. 

Ylöjärveläinen Uuno Intti kuvaa asiaa kirjeessään sisarelleen: ”Ei täällä ole muuta kuollut kun kaksi ihmistä, eikä nekään ollut sotamiehiä. Toinen oli talon isäntä ja toinen tytär. Ne koittivat sammuttaa yhtä riihtä, joka syttyi kranaatista. Mutta tuli toinen kuula ja se liippas hengettömäksi. Ne pirut saivat polttaa kymmenkunta taloo ihan poroksi. Nyt ne ei enää pommita tätä paikkaa kun saivat talot hävitettyä.

Yksi semmonen kylä palo kun oli neljä taloo ihan nurkka nurkin niin ne on ihan tuhkina.”

Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtaavat Hausjärven pitäjään kuuluvan Riihimäen taajaman. Rautatieasemalla seissyt punaisten ammusjuna räjähtää saksalaisten ampuman tykistökranaatin osumasta aiheuttaen valtavia tuhoja. Valtauksen aikana kaatuu viisi saksalaissotilasta. Punaisia kuolee arviolta 60–100, joista suurin osa ilmeisesti räjähdyksessä.

Punaisten pakoreitti, rautatieyhteys Hämeenlinnasta Riihimäen kautta Lahteen ja siitä edelleen itään katkeaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna