Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 5. huhtikuuta 1918

Vallankumouksen palveluksessa olevat lehdet jatkavat edelleen Etelä-Suomessa ilmestymistään. Lehtien palstoilla käydään propagandasotaa, kerrotaan omien menestyksestä ja lahtareiden ahdingosta.

Hämeenlinnassa ilmestyy sosialidemokratinen työväenlehti Hämeen Voima. Lehteä julkaistaan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Hämeen Voimassa kerrotaan muun muassa kuinka Suomen punakaartin Hämeenlinnan Ensi-Avulle on kerätty varoja lahjoituksin.

Seudun työväenyhdistyksissä on kiertänyt keräyslistoja. Hauholaisista työväenyhdistyksistä keräysasiassa on kunnostautunut Portaan työväenyhdistys, jonka keräystulos on 513 markkaa 14 penniä. Lisäksi aktiivisina ovat olleet Ilmoilan työväenyhdistys keräten 163 markkaa, Sappeen työväenyhdistys 117 markkaa ja Metsäkulman työväenyhdistys 23 markkaa.

Ensi-Apu hoitaa punakaartien lääkintähuoltoa. Paikalliset ensiapuosastot vastaavat käytännön toiminnasta.

Kuvassa Pispalan punakaartin hoitajia.
Ensi-Avun tunnuksena oli ensin valkoinen risti punaisella pohjalla, mutta Suomessa asuvien sveitsiläisten yhdistyksen ärähdettyä asiasta tunnus vaihdettiin punaiseen ristiin valkoisella pohjalla, kuten Punaisen Ristin tunnuksessakin.
Kuva Vapriikin kuva-arkisto.  

Maaseudun palveluita ajetaan alas

Hämeen Voima uutisoi, että punaisten hallinto heikentää Hauhon postikuljetuksia. Suomen Kansanvaltuuskunnan asettama postineuvosto ilmoittaa, että moninkertaisesti kohonneiden kuljetuskustannuksien vuoksi linjalla Hämeenlinna – Kokkila – Hauho – Alvettula poistetaan perjantain kuljetusvuoro. Jatkossa Hauholle toimitetaan postia neljänä päivänä viikossa.

Postineuvosto toimii Posti- ja tiedotusasiain osaston alaisuudessa, ja siihen kuuluu seitsemän jäsentä. Posti- ja tiedotusasiain osasto julkaisee vallankumouksen virallista äänenkannattajaa, Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -julkaisua.

Valkoiset anastavat leipäpalatkin

Huhtikuun alussa kyseisessä lehdessä kerrotaan leipäpulasta valkoisten leirissä. Tästä lehden toimituksen mukaan on todisteena muun muassa se, että kun valkokaartilaisten joukkoja saapui Hauholle ja Tuulokseen, olivat he tarkoin ottaneet haltuunsa, ei ainoastaan kaikki löytyvät viljat ja jauhot, vaan myös ”kaikki pienet leipäpalasetkin, mitkä taloista, torpeista ja mökeistä löytyi”.

Hämeen Voima -lehteen raportoidaan, että Hauholla on taisteltu, mutta yksityiskohtaisia tietoja ei ole saatavilla. ”Asema on ylipäätänsä entisellään.”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna