Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 14. huhtikuuta 1918

Pohjois-Hämeen pataljoonan komentaja majuri Hans Kalm kokee huhtikuun 14. päivänä esimiehensä suuremmaksi viholliseksi kuin Kurhilan nuorisoseuranmäelle linnoittautuneet punaiset. Juuri kun hän on laatinut suunnitelman hyökkäyksen aloittamisesta Vääksyyn, saapuu Padasjoen pappilassa olevaan esikuntaan käsky: ”Majoren beordras att snarast inställa Eder i armékvarteret Elisenvaara. Toll”

Suomennettuna: Majuri määrätään heti saapumaan armeijakunnan esikuntaan Elisenvaaraan. Allekirjoituksena Toll.

”Mikä se tuollainen tollikka on”, tuumii Kalm. Hän ei ole koskaan kuullutkaan sen nimisestä esimiehestä. Toll on itäisen armeijan johtajan kenraalimajuri Ernst Löfströmin peitenimi. Hän kokoaa joukkoja kaikkialta Viipuriin tehtävää hyökkäystä varten, Mannerheimin yleisohjeissa nimenomaan mainitaan Kalmin joukkojen siirto Karjalan rintamalle.

Kalm perustelee omaa hyökkäystään sillä, että punaiset suunnittelevat hyökkäystä Padasjoelle Evon ja Kurhilan suunnasta. Hän näkee mahdollisuuden sulkea Vääksyn kannas nyt, kun järvien jäät ovat sulaneet niin heikoiksi, ettei niitä pitkin pääse enää kulkemaan.



Kurhilasta löytyy taistelemasta myös T.E. Kalliokoski. Hän on koettanut useaan otteeseen perustaa Asikkalaan suojeluskuntaa vuonna 1917. Kalliokoski päätyy aikanaan Hauholle vävyksi ja sitä kautta isännäksi Bobackaan, kun hän nai vuonna 1923 Edvard Rekolan tyttären Hiljan. Kalliokoskesta tulee Hauholle aktiivinen suojeluskuntaupseeri, joka toimii myös paikallispäällikkönä.

Huhtikuun puolivälissä Asikkalassa taistelee toistakymmentä Hauhon lahtaria. Muun muassa Janne Pietilä ryhmänjohtajana, Charpentier joukkuepäällikkönä ja Väinö Mässi kuularuiskupäällikkönä. Kuhmoisten piruja.

Kurhilan voitokkaan taistelun jälkeen punaiset pakenevat Vääksyyn. Pian valkoisten etujoukko, Pietilä kärjessä, saapuu tiedusteluretkelle Vääksyyn huomatakseen, että punaiset ovat paenneet sieltäkin. Kalmin joukot saapuvat rauhassa kylään.

Kalm pyytää 14. huhtikuuta eversti Bergströmiltä apua sivustalleen Auttoisiin tukemaan hyökkäystä Evolle. Bergström lähettää majuri Colliander pataljoonan kaksi komppaniaa Auttoisille. Lehdesmäkeen jää vain Kamisin ensimmäinen komppania.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu. Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle. Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan. Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä. Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa