Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 25. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 25. päivänä käydään Pälkäneellä Laitikkalan taistelu. Valkoisten joukoissa on miehiä Renvaldin pataljoonasta, Linsénin Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonasta sekä Ylöjärven ja Teiskon asevelvollisia luutnantti Palomäen johdolla. Vastassa on ainakin kaksi turkulaiskomppaniaa punakaartilaisia. Hyökkäys alkaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun valkoiset laskevat Kyllön joella lautat veteen ja ylittävät joen meijerin yläpuolelta yön pimeydessä. He etenevät kohti Kissalammia ja sen ohi Heikkilöiden väliselle peltoaukealle hiljaisuuden vallitessa. Onko vihollinen paennut ja jättänyt Laitikkalan? Myös Harhalan sillan luona edetään. Yhtäkkiä etummaisten miesten ollessa lähestymässä peltoaukean reunalla olevaa metsää alkaa vihollisen helvetillinen tulitus, kuularuiskuilla ja kivääreillä. Punaiset ampuvat räjähtäviä luoteja. Ensihetkessä 11 valkokaartilaista kaatuu pellolle. Taistelun kuluessa heitä kaatuu vielä 17 lisää. Nelisenkymmentä valkoista haavoittuu. Valkoiset...

Kapinanaikaan Hauholla, 24. huhtikuuta 1918

Hauhon rintamalla on rauhallista. Silloin tällöin jossain kajahtaa laukaus. Laitikkalassa ovat valkokaartin hyökkäysvalmistelut edenneet siihen pisteeseen, että yöllä hyökätään. Esikunnassa mänööveriä suunnittelemassa ovat koolla everstit Renvald ja Linsén sekä majuri Frisell.  Eversti Renvald esikuntineen tiedusteluretkellä. Kuva kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918. Hauhon rintaman länsipuolella olevat punakaartilaiset valmistautuvat taistelemaan tien auki kohti itää. Kenraalimajuri Wetzer antaa 24. huhtikuuta eversti Bergströmille käskyn, jonka mukaan Bergströmin ryhmä astuu seuraavasta päivästä lukien suoraan armeijan päällikön alaiseksi. Sen tulee pysyä nykyisillä asemillaan Hauhon seudulla hakien yhteyttä Lahdesta luoteeseen tunkeutuvien saksalaisten voimien kanssa ja estää yhteistoiminnassa näiden kanssa vihollista pääsemästä pakoon Vanajaveden ja Päijänteen välisellä alueella. Majuri Hans Kalmin Pohjois-Hämeen rykmentin I pataljoonalla ja eversti von Brandenstein...

Kapinanaikaan Hauholla, 23. huhtikuuta 1918

Laitikkalassa aloitetaan hyökkäysvalmistelut. Tavoitteena edetä Valkeakosken ja Hämeenlinnan suuntiin. Kyllönjoen ylittävä silta on palanut jo syyskuussa 1917 höyrylaivan piipusta sillan rakenteisiin lentäneen kipinän sytyttämänä. Joki on ylitettävä köysisiltaa ja puisia lauttoja hyväksi käyttäen. Lauttoja rakennetaan täyttä päätä hyökkäystä varten. Ruotsalainen majuri Hjalmar Frisell on organisoimassa hyökkäystä. Kenraalimajuri Wetzer lähettää everstiluutnantti Linsénin pataljoonan Satakunnan rintamalta rautateitse Kangasalan asemalle, josta heidän on määrä siirtyä Laitikkalaan. Laitikkalassa valkoisten keskuudessa liikkuu toiveikas huhu, että apuun on tulossa tuhannen miestä, oikein harjoitettuja. Niitä ollaan kolmella sadalla hevosella vastassa Kangasalan asemalla. Wuolijoen veljekset ovat pidätettynä, Sulo Helsingissä ja Wäinö Hyvinkäällä. Lehdet kertovat, että Sulo Wuolijoki on pidätetty ja häntä on kuulusteltu. Hänet on poliittisista syistä passitettu Sörnäisten vankilaan. Hä...

Kapinanaikaan Hauholla, 22. huhtikuuta 1918

Maanantaina 22.4. taistelu jatkuu Pälkäneen Laitikkalassa edelleen kiivaana. Punaiset polttavat tykkitulellaan Ruokolan kartanon sekä Kärväntälän kylän kaikki neljä taloa ja Laitikkalan kylässä Suttisen ja Katajan talot eläimineen päivineen, sekä Mikkolan talon riihet, joiden pommituksessa Mikkolan talon tytär haavoittui kuolettavasti. Ruokolan kartanon päärakennus. Kuva kirjasta SUomen vapaussota vuonna 1918.  Ylöjärveläinen Uuno Intti kuvaa asiaa kirjeessään sisarelleen: ”Ei täällä ole muuta kuollut kun kaksi ihmistä, eikä nekään ollut sotamiehiä. Toinen oli talon isäntä ja toinen tytär. Ne koittivat sammuttaa yhtä riihtä, joka syttyi kranaatista. Mutta tuli toinen kuula ja se liippas hengettömäksi. Ne pirut saivat polttaa kymmenkunta taloo ihan poroksi. Nyt ne ei enää pommita tätä paikkaa kun saivat talot hävitettyä. Yksi semmonen kylä palo kun oli neljä taloo ihan nurkka nurkin niin ne on ihan tuhkina.” Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtaavat Hausjärven pitäjään kuuluv...

Kapinanaikaan Hauholla, 21. huhtikuuta 1918

On sunnuntaina 21. huhtikuuta. Pastori Hjelt lähtee Laitikkalaan, tarkoituksena järjestää siellä miehille jumalanpalvelus. Perille saavuttuaan hän näkee miten pahasti vihollinen on kylän ympäristöä hävittänyt ja hävitys jatkuu. Hän pitää Laitikkalan työväentalolla jumalanpalveluksen, jonka jälkeen palaa takaisin Lautsiaan. Siellä järjestetään jumalanpalvelus iltapäivällä. Vielä iltahämärissä on Bobackassa lyhyt hartaushetki. Aiemmin päivällä vihollinen oli tullut Vuolteen sillan yli ja edennyt noin 500 metriä, Ellilän talon luo, josta oli pommittanut Bobackaa, osumatta kuitenkaan sen kummemmin. Antaa soittaa pojat! Laitikkalassa punaiset painavat päälle, taistelu raivoaa kiivaana. Punaisilla Kyllönjoen toisella on ainakin kolme tykkiä ja useita kuularuiskuja. Lahtareilla ei ole yhtään tykkiä ja yksi vaivainen kuularuisku, joka on sijoitettuna Kukon mäkeen. Punaisten jalkaväen hyökkäys onnistutaan torjumaan, mutta punaisten tykit saavat osumia useisiin taloihin, muun muassa Laitik...

Kapinanaikaan Hauholla, 20. huhtikuuta 1918

Lauantai 20. huhtikuuta on kaunis, lämmin ja tyyni kevätpäivä. Kauniissa kevätkelissä kajahtelevat juhlallisesti punaisten tykkien laukaukset Laitikkalassa. Korkeat savupatsaat osoittavat laukausten osuneen ja saaneen aikaan vahinkoa. Illan pimetessä näkyvät loimut korkealla taivaalla. Jokisen, Kukon ja Joensuun taloista on pian vain jäljellä savuavat rauniot. Saksalaisten osasto Brandenstein valloittaa Lahden ja käytännössä katkaisee punaisten läntisten joukkojen yhteyden itään. Iltapäivällä 20.4. kaupunkiin saapuu pohjoisesta valkoisen armeijan osastoja, jolloin armeijat saavat yhteyden toisiinsa. Kalm on saapunut kaupunkiin. Majuri Hans Kalm Lahdessa. Saartorengas Hämeeseen jääneiden punaisten ympärillä alkaa kiristyä päivä kerrallaan. Nyt käydään viimeiseen taistoon. Punaisia mietityttää. Huhujen mukaan päälliköt ovat paenneet Venäjälle, kukaan ei enää johda joukkoja. On mentävä niin kuin parhaaksi nähdään. Viimeisiä kostotöitä tehdään, kun vielä keritään. Kukaan ei ol...

Kapinanaikaan Hauholla, 19. huhtikuuta 1918

Hauholaisia on paennut kapinan jaloista punaisten alueilta muun muassa Pyhälammin kulmalle ja Sappeeseen, jotkut Tuulokseen. Pietilän talon vanha isäntä Juho Kustaa Pietilä rohkenee poiketa pääsiäisen jälkeen kotonaan Kokkilassa. Hän on ollut Tuuloksessa kapinaa paossa. Pietilän nykyinen isäntä Janne, 23 vuotta, liittyi valkokaartiin heti kapinan alussa. Hän taistelee Hans Kalmin pataljoonassa, Kuhmoisten piruissa. Kalmin joukot etenevät Padasjoelta Vääksyn kautta kohti Lahtea. Kalm ei tottele aiemmin saamaansa käskyä lähteä Mäntyharjuun eikä edes käskyä siirtyä Vierumäelle. Kalmin mielissä siintelee Lahden valloitus. Janne Pietilä toimii ryhmäpäällikkönä ja ottaa osaa Anianpellon taisteluun Asikkalassa Pohjois-Hämeen I pataljoonan III komppanian III joukkueessa. Anianpellon valloituksessa 17.-18. huhtikuuta Anianpellon kylässä olleesta 60 miehestä kaatuu 6 ja haavoittuu 13. Yksi heistä on hauholainen Aukusti Vainio, hän haavoittuu vaikeasti reiteen. Samoihin aikoihin kun Janne t...