Sota-aika 1918 Hauholla

Hauholaisia on paennut kapinan jaloista punaisten alueilta muun muassa Pyhälammin kulmalle ja Sappeeseen, jotkut Tuulokseen. Pietilän talon vanha isäntä Juho Kustaa Pietilä rohkenee poiketa pääsiäisen jälkeen kotonaan Kokkilassa. Hän on ollut Tuuloksessa kapinaa paossa. Pietilän nykyinen isäntä Janne, 23 vuotta, liittyi valkokaartiin heti kapinan alussa. Hän taistelee Hans Kalmin pataljoonassa, Kuhmoisten piruissa. Kalmin joukot etenevät Padasjoelta Vääksyn kautta kohti Lahtea. Kalm ei tottele aiemmin saamaansa käskyä lähteä Mäntyharjuun eikä edes käskyä siirtyä Vierumäelle. Kalmin mielissä siintelee Lahden valloitus. Janne Pietilä toimii ryhmäpäällikkönä ja ottaa osaa Anianpellon taisteluun Asikkalassa Pohjois-Hämeen I pataljoonan III komppanian III joukkueessa. Anianpellon valloituksessa 17.-18. huhtikuuta Anianpellon kylässä olleesta 60 miehestä kaatuu 6 ja haavoittuu 13. Yksi heistä on hauholainen Aukusti Vainio, hän haavoittuu vaikeasti reiteen. Samoihin aikoihin kun Janne t...

Pastori Rikhard Hjelt on käymässä Bobackassa pitämässä kenttäjumalanpalvelusta siellä oleville miehille. Hän palaa takaisin majapaikkaansa Lautsian kartanoon. Juuri portin luo päästyään siihen suhahtaa kranaatti ja räjähtää. Punaiset ampuvat Ilmoilanselän vastarannalta Ilmoilan Lentolankärjestä ja Puolakan mäeltä tykeillään. Ampuvat harvinaisen tarkasti. Kaksi laukausta osuu Lautsian kartanon päärakennukseen, jossa pataljoonan esikunta on, kaksi kranaattia osuu piharakennukseen. Huoneet vahingoittuvat pahasti, miestappioita ei vielä tule. Pian navettaan osuu kranaatti ja se räjähtää sieltä turvaa hakeneiden miesten keskellä. Kuusi haavoittuu, useita lehmiäkin kuolee. Yleinen pakokauhu valtaa mielet ja miehet. Myös Laitikkalasta tuodaan viestiä, jonka mukaan tilanteen kuvataan muuttuneen vaaralliseksi valkoisten kannalta.

Punaiset hyökkäävät kiivaasti koko Hauhon rintamalla. Laitikkalassa hyökkäys jatkuu jo toista päivää. Alvettulassa punaiset ampuvat kiivaasti Bobackaan ja muihin lähitaloihin Alvettulanjoen itäpuolella. Joen kylässä ja Lehdesmäessä lahtareiden niskaan annetaan melkoinen ryöppy jo aamuneljästä alkaen. Punaiset ampuvat päivän aikana tykillään Portaasta Lehdesmäkeen tynnyrinalan suuruiselle alueelle noin 140 tykinlaukausta. Lehdesmäen talon navetta syttyy tykkitulesta palamaan, mukana palaa myös nelisenkymmentä lehmää, vasikoita ja nuorta karjaa sekä kolme isoa sikaa ja hevosia. Joen talon navetasta valkoiset ennättävät pelastaa karjan ennen kuin navetta syttyy palopommista palamaan. Varsinaista punaisten hyökkäystä ei 17. huhtikuuta Hauholla kuitenkaan tapahdu, taistelut jäävät vain kiivaaksi laukaustenvaihdoksi. Tuuloksessa Juttilassa Södermanin pataljoona saa ottaa vastaansa punaisten rynnistyksen. Punaisten tarkoitus on vallata Juttilan kylä ja hyökätä Suomaan taloon, jossa Sö...

Punaiset valmistelevat murtautumista valkoisten rintamalinjan läpi. Pian tullaan hyökkäämään rajusti Laitikkalassa, Lehdesmäessä ja myös Tuuloksessa. Lehdesmäessä hyökkäysintoa lisää Portaaseen asti näkynyt valkoisten joukkojen siirto edellispäivänä. Lahtarit ovat päivänvalossa kuljettaneet lukuisilla hevosilla ja rekipeleillä kaksi komppaniaa miehiä pois Rukkoilasta ja Lehdesmäestä. Nyt on hyvä iskeä! Laitikkalassa turkulaiset ampuvat kiivasta tykkitulta valkoisten niskaan Kyllönjoen koillispuolelle jo 16. huhtikuuta. Lahdessa ilmestyvä Suomen punaisen kaartin Lahden rykmentin Tiedonantoja -lehti koettaa 16.4.1918 ilmestyvässä numerossaan lietsoa taistelutahtoa. Suomen punaisen kaartin Lahden rykmentin esikunnan julkaisemassa lehdessä 16.huhtikuuta väitetään, että "varmoiksi vakuutettujen" tietojen mukaan punaisten pohjoisen armeijan kulkevan voitosta voittoon. Puolivirallisena tietona ilmoitetaan, että Vaasakin on punaisten käsissä. "Tiedoista päättäe...

Valkoisen armeijan pataljoonissa toimii myös kenttäpastoreita. Huhtikuun puolivälissä Hauholle Renvaldin pataljoonaan saapuu yksi. Hailuodosssa pappina toimiva Rikhard Hjelt on saanut tuomikapitulilta luvan liittyä sielunhoitajaksi taistelevaan armeijaan. Hän saa ylipäällikkö Mannerheimilta määräyksen liittyä Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoonaan, joka on Hauholla. Huhtikuun puolivälissä Hjelt on Tampereella ja saa tarvittavat paperit matkaansa. Hän lähtee kenttäpostia mukanaan suuntaamaan kohti Pälkänettä, jonne saapuu 15. huhtikuuta. Hän yöpyy Pälkäneen kirkkoherran, rovasti Varmavuoren kodissa ja jatkaa seuraavana päivänä Laitikkalaan. Sieltä hänet neuvotaan Lautsian kartanoon, jossa pataljoonan esikunta sijaitsee. Hjeltin lähestyessä kartanoa, alkaa ammunta. Ilmoilanselän vastarannalta punaiset ampuvat kohti Lautsiaa. Tykinammuksia lentää läheiseen koivikkoon ja pellolle pehmoiseen savimultaan, kura vain räiskyy. Punaiset toivottavat näin papin tervetulleeksi Hauholle. Läm...

Pohjois-Hämeen pataljoonan komentaja majuri Hans Kalm kokee huhtikuun 14. päivänä esimiehensä suuremmaksi viholliseksi kuin Kurhilan nuorisoseuranmäelle linnoittautuneet punaiset. Juuri kun hän on laatinut suunnitelman hyökkäyksen aloittamisesta Vääksyyn, saapuu Padasjoen pappilassa olevaan esikuntaan käsky: ”Majoren beordras att snarast inställa Eder i armékvarteret Elisenvaara. Toll” Suomennettuna: Majuri määrätään heti saapumaan armeijakunnan esikuntaan Elisenvaaraan. Allekirjoituksena Toll. ”Mikä se tuollainen tollikka on”, tuumii Kalm. Hän ei ole koskaan kuullutkaan sen nimisestä esimiehestä. Toll on itäisen armeijan johtajan kenraalimajuri Ernst Löfströmin peitenimi. Hän kokoaa joukkoja kaikkialta Viipuriin tehtävää hyökkäystä varten, Mannerheimin yleisohjeissa nimenomaan mainitaan Kalmin joukkojen siirto Karjalan rintamalle. Kalm perustelee omaa hyökkäystään sillä, että punaiset suunnittelevat hyökkäystä Padasjoelle Evon ja Kurhilan suunnasta. Hän näkee mahdollisuuden sulk...

Alvettulan Ellilässä käydään lauantaina 13. huhtikuuta pieni kahakka valkoisten ja punaisten tiedustelupartioiden välillä. Valkoisten puolelta kaatuu 22-vuotias perholainen työmies Eeli Poikola. Punakaartilaisista kuolee Sahalahdelta kotoisin oleva 17-vuotias Lauri Seppälä. Hänen ammatikseen kirjataan sekatyömies. Lisäksi muutama sotilas haavoittuu. Saksan Itämeren-divisioona apunaan jonkin verran suomalaisia valkoisia valtaa punaisten hallussa olleen Helsingin. Saksalaiset ovat nousseet maihin hieman yli viikkoa aikaisemmin Hangossa ja edenneet sen jälkeen kohti Helsinkiä, jossa taistelut huipentuivat kantakaupungissa käytyihin kiivaisiin katutaisteluihin. Punakaartin päämajana toiminut Smolna antautuu 13. huhtikuuta, minkä jälkeen saksalaiset aloittavat hyökkäyksen punaisten viimeiselle tukialueelle Pitkänsillan pohjoispuolisiin työläiskaupunginosiin Siltasaareen ja Hakaniemeen. Punaiset antautuvat vielä samana päivänä. Voitonparaatin valmistelut voidaan aloittaa. Helsingin v...