Sota-aika 1918 Hauholla

Punaiset valmistelevat murtautumista valkoisten rintamalinjan läpi. Pian tullaan hyökkäämään rajusti Laitikkalassa, Lehdesmäessä ja myös Tuuloksessa. Lehdesmäessä hyökkäysintoa lisää Portaaseen asti näkynyt valkoisten joukkojen siirto edellispäivänä. Lahtarit ovat päivänvalossa kuljettaneet lukuisilla hevosilla ja rekipeleillä kaksi komppaniaa miehiä pois Rukkoilasta ja Lehdesmäestä. Nyt on hyvä iskeä! Laitikkalassa turkulaiset ampuvat kiivasta tykkitulta valkoisten niskaan Kyllönjoen koillispuolelle jo 16. huhtikuuta. Lahdessa ilmestyvä Suomen punaisen kaartin Lahden rykmentin Tiedonantoja -lehti koettaa 16.4.1918 ilmestyvässä numerossaan lietsoa taistelutahtoa. Suomen punaisen kaartin Lahden rykmentin esikunnan julkaisemassa lehdessä 16.huhtikuuta väitetään, että "varmoiksi vakuutettujen" tietojen mukaan punaisten pohjoisen armeijan kulkevan voitosta voittoon. Puolivirallisena tietona ilmoitetaan, että Vaasakin on punaisten käsissä. "Tiedoista päättäe...

Valkoisen armeijan pataljoonissa toimii myös kenttäpastoreita. Huhtikuun puolivälissä Hauholle Renvaldin pataljoonaan saapuu yksi. Hailuodosssa pappina toimiva Rikhard Hjelt on saanut tuomikapitulilta luvan liittyä sielunhoitajaksi taistelevaan armeijaan. Hän saa ylipäällikkö Mannerheimilta määräyksen liittyä Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoonaan, joka on Hauholla. Huhtikuun puolivälissä Hjelt on Tampereella ja saa tarvittavat paperit matkaansa. Hän lähtee kenttäpostia mukanaan suuntaamaan kohti Pälkänettä, jonne saapuu 15. huhtikuuta. Hän yöpyy Pälkäneen kirkkoherran, rovasti Varmavuoren kodissa ja jatkaa seuraavana päivänä Laitikkalaan. Sieltä hänet neuvotaan Lautsian kartanoon, jossa pataljoonan esikunta sijaitsee. Hjeltin lähestyessä kartanoa, alkaa ammunta. Ilmoilanselän vastarannalta punaiset ampuvat kohti Lautsiaa. Tykinammuksia lentää läheiseen koivikkoon ja pellolle pehmoiseen savimultaan, kura vain räiskyy. Punaiset toivottavat näin papin tervetulleeksi Hauholle. Läm...

Pohjois-Hämeen pataljoonan komentaja majuri Hans Kalm kokee huhtikuun 14. päivänä esimiehensä suuremmaksi viholliseksi kuin Kurhilan nuorisoseuranmäelle linnoittautuneet punaiset. Juuri kun hän on laatinut suunnitelman hyökkäyksen aloittamisesta Vääksyyn, saapuu Padasjoen pappilassa olevaan esikuntaan käsky: ”Majoren beordras att snarast inställa Eder i armékvarteret Elisenvaara. Toll” Suomennettuna: Majuri määrätään heti saapumaan armeijakunnan esikuntaan Elisenvaaraan. Allekirjoituksena Toll. ”Mikä se tuollainen tollikka on”, tuumii Kalm. Hän ei ole koskaan kuullutkaan sen nimisestä esimiehestä. Toll on itäisen armeijan johtajan kenraalimajuri Ernst Löfströmin peitenimi. Hän kokoaa joukkoja kaikkialta Viipuriin tehtävää hyökkäystä varten, Mannerheimin yleisohjeissa nimenomaan mainitaan Kalmin joukkojen siirto Karjalan rintamalle. Kalm perustelee omaa hyökkäystään sillä, että punaiset suunnittelevat hyökkäystä Padasjoelle Evon ja Kurhilan suunnasta. Hän näkee mahdollisuuden sulk...

Alvettulan Ellilässä käydään lauantaina 13. huhtikuuta pieni kahakka valkoisten ja punaisten tiedustelupartioiden välillä. Valkoisten puolelta kaatuu 22-vuotias perholainen työmies Eeli Poikola. Punakaartilaisista kuolee Sahalahdelta kotoisin oleva 17-vuotias Lauri Seppälä. Hänen ammatikseen kirjataan sekatyömies. Lisäksi muutama sotilas haavoittuu. Saksan Itämeren-divisioona apunaan jonkin verran suomalaisia valkoisia valtaa punaisten hallussa olleen Helsingin. Saksalaiset ovat nousseet maihin hieman yli viikkoa aikaisemmin Hangossa ja edenneet sen jälkeen kohti Helsinkiä, jossa taistelut huipentuivat kantakaupungissa käytyihin kiivaisiin katutaisteluihin. Punakaartin päämajana toiminut Smolna antautuu 13. huhtikuuta, minkä jälkeen saksalaiset aloittavat hyökkäyksen punaisten viimeiselle tukialueelle Pitkänsillan pohjoispuolisiin työläiskaupunginosiin Siltasaareen ja Hakaniemeen. Punaiset antautuvat vielä samana päivänä. Voitonparaatin valmistelut voidaan aloittaa. Helsingin v...

Valkoisten ja punaisten välinen rintamalinja alkaa muodostua Hauholla. Järvien jäät alkavat heiketä kevään edetessä. Järvien väliset kannakset ja sillat tulevat strategisesti entistä tärkeimmiksi paikoiksi. Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoona (Renvald) levittäytyy Ilmoilanselän itärannalle. Yksi komppania asettuu Laitikkalaan Kyllönjoen koillispuolelle, yksi Alvettulaan vartioimaan Vuolteen ja Alvettulan siltoja. Komppanian rintamaesikunta perustetaan Bobackaan. Ensimmäinen komppania ajaa edellispäivänä takaa Laitikkalassa olleita punaisia aina Tyrvännön Retulaan saakka. Miehet yöpyvät Ylikartanossa kansakouluntarkastaja Kaarlo Vaulon luona ja palaavat seuraavana päivänä takaisin Laitikkalaan. Maisteri Vaulo on eteläpohjalaisille tuttu mies, hän on toiminut Alavuden piirin kansakoulujen tarkastajana 1906-1914, josta muutti Hämeenlinnan piiriin samaiseen virkaan. Punaiset surmaavat Vaulon tämän kotona Retulansaaressa muutamia päiviä myöhemmin. Laitikkalassa valkokaartilaisilla on...

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua Alvettulassa ja Laitikkalassa. Kapteeni Södermanin II Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona saapuu Miehoilan kautta Ellilään ja koettaa ottaa haltuunsa Alvettulan ja Vuolteen sillat. Punaiset onnistuvat ajamaan valkoiset pois mainittujen siltojen luota. Söderman vetäytyy Miehoilaan ja siirtyy Sappeen kautta Tuulokseen. Siellä joukot asettuvat Juttilaan Tampereen kautta Nokialle lähetetyn Linsénin pataljoonan tilalle. Vuolteen silta Vitsiälässä. Renvaldin pataljoona hyökkää samaan aikaan Pälkäneellä ja onnistuu valtaamaan Ruokolan kylän ja jatkaa Laitikkalaan. Laitikkalassa Renvaldin pohjalaiset saavat vastaansa turkulaisia punakaartilaisia. Tilanne alkaa kiristyä Hämeessä. Hämeen Voima lakkaa ilmestymästä, viimeinen numero julkaistaan 7. huhtikuuta.

Punaiset tekevät Hauholla vielä joitain veritöitä valkoisen armeijan lähestyessä myös pohjoisesta. Renvaldin pataljoona marssii kohti Pälkänettä. Huhtikuun 10. päivänä punaiset ampuvat Hyömäessä 58-vuotiaan kauppias Kalle Engmanin. Punaiset takavarikoivat Engmanin kaupasta tavaraa ja antavat luovutuksesta kuitin, johon Engman tokaisee: ”Ihan sama vaikka kourasis perseestään tuommosen lapun kanssa.” Engman kyyditään kaupaltaan jonkin matkan päähän ja ammutaan. Kerrotaan ampujan todenneen: ”Oppihan toikin äijä soittaan meille suutaan.” Punaiset harjoituttavat joukkojaan taisteluun. Hauhon punakaartista lähetetään 10. huhtikuuta Hämeenlinnaan Suomen kasarmille 6 miestä kuularuiskuoppiin. Siellä eräs turkulainen opettaa heille kuularuiskun purkamisen ja kokoamisen. He saavat ampua Ahveniston notkossa myös vähän pilkkaan. Vajaan parin viikon Hämeenlinnassa olon jälkeen he palaavat Hauholle soveltamaan oppimaansa käytännössä. Kuularuiskua he eivät saa mukaansa, mutta Hauholla olevill...