Sota-aika 1918 Hauholla

Valkoisten ja punaisten välinen rintamalinja alkaa muodostua Hauholla. Järvien jäät alkavat heiketä kevään edetessä. Järvien väliset kannakset ja sillat tulevat strategisesti entistä tärkeimmiksi paikoiksi. Etelä-Pohjanmaan I reservipataljoona (Renvald) levittäytyy Ilmoilanselän itärannalle. Yksi komppania asettuu Laitikkalaan Kyllönjoen koillispuolelle, yksi Alvettulaan vartioimaan Vuolteen ja Alvettulan siltoja. Komppanian rintamaesikunta perustetaan Bobackaan. Ensimmäinen komppania ajaa edellispäivänä takaa Laitikkalassa olleita punaisia aina Tyrvännön Retulaan saakka. Miehet yöpyvät Ylikartanossa kansakouluntarkastaja Kaarlo Vaulon luona ja palaavat seuraavana päivänä takaisin Laitikkalaan. Maisteri Vaulo on eteläpohjalaisille tuttu mies, hän on toiminut Alavuden piirin kansakoulujen tarkastajana 1906-1914, josta muutti Hämeenlinnan piiriin samaiseen virkaan. Punaiset surmaavat Vaulon tämän kotona Retulansaaressa muutamia päiviä myöhemmin. Laitikkalassa valkokaartilaisilla on...

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua Alvettulassa ja Laitikkalassa. Kapteeni Södermanin II Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona saapuu Miehoilan kautta Ellilään ja koettaa ottaa haltuunsa Alvettulan ja Vuolteen sillat. Punaiset onnistuvat ajamaan valkoiset pois mainittujen siltojen luota. Söderman vetäytyy Miehoilaan ja siirtyy Sappeen kautta Tuulokseen. Siellä joukot asettuvat Juttilaan Tampereen kautta Nokialle lähetetyn Linsénin pataljoonan tilalle. Vuolteen silta Vitsiälässä. Renvaldin pataljoona hyökkää samaan aikaan Pälkäneellä ja onnistuu valtaamaan Ruokolan kylän ja jatkaa Laitikkalaan. Laitikkalassa Renvaldin pohjalaiset saavat vastaansa turkulaisia punakaartilaisia. Tilanne alkaa kiristyä Hämeessä. Hämeen Voima lakkaa ilmestymästä, viimeinen numero julkaistaan 7. huhtikuuta.

Punaiset tekevät Hauholla vielä joitain veritöitä valkoisen armeijan lähestyessä myös pohjoisesta. Renvaldin pataljoona marssii kohti Pälkänettä. Huhtikuun 10. päivänä punaiset ampuvat Hyömäessä 58-vuotiaan kauppias Kalle Engmanin. Punaiset takavarikoivat Engmanin kaupasta tavaraa ja antavat luovutuksesta kuitin, johon Engman tokaisee: ”Ihan sama vaikka kourasis perseestään tuommosen lapun kanssa.” Engman kyyditään kaupaltaan jonkin matkan päähän ja ammutaan. Kerrotaan ampujan todenneen: ”Oppihan toikin äijä soittaan meille suutaan.” Punaiset harjoituttavat joukkojaan taisteluun. Hauhon punakaartista lähetetään 10. huhtikuuta Hämeenlinnaan Suomen kasarmille 6 miestä kuularuiskuoppiin. Siellä eräs turkulainen opettaa heille kuularuiskun purkamisen ja kokoamisen. He saavat ampua Ahveniston notkossa myös vähän pilkkaan. Vajaan parin viikon Hämeenlinnassa olon jälkeen he palaavat Hauholle soveltamaan oppimaansa käytännössä. Kuularuiskua he eivät saa mukaansa, mutta Hauholla olevill...

Valkoisia joukkoja aletaan siirtää länsiarmeijalle määrätylle rintamalinjalle. Kenraalimajuri Wilkman antaa päiväkäskyn 9. huhtikuuta, jossa hän määrää eversti Bergströmin joukkoineen puolustamaan Hauhon, Tuuloksen ja Padasjoen linjaa. Samoin on miehitettävä ja pidettävä hallussa Laitikkalan, Alvettulan ja Vitsiälän sillat. Pian Wilkmanin päiväkäskyn saatuaan eversti Bergström saa tiedon, että eversti Hjalmarson on määrätty Wilkmanin sijaan Vesilahden-Päijänteen rintamaosan joukkojen päällliköksi. Samalla määrätään Bergströmin ryhmästä taistelurintamasta vapauttamaan Linsénin pataljoona, jonka tulee lähteä Tampereen kautta Nokialle ja Kalmin pataljoona, jonka tulee siirtyä Päijänteen yli Mäntyharjulle. Eversti Hjalmarsson esikuntineen. Kuva kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918. Hauhon-Tuuloksen taistelurintamaan jää I Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona (komentajana everstiluutnantti Renvald), II Etelä-Pohjanmaan reservipataljoona (kapteeni Söderman) ja III Etelä-Pohjanmaa...

Tampereen valloituksen jälkeen taistelujen pääpaino valkoisten hyökkäyssuunnitelmassa siirtyy itään. Lännessä kuitenkin on vielä alueita vahvojen punaisten joukkojen käsissä. Valkoista armeijaa ja hyökkäyssuunnitelmaa on tarpeen päivittää. Saksalaisten Itämeren divisioona on astunut maihin muutamaa päivää aiemmin Hangossa kenraali Rudiger von der Goltzin johdolla ja eversti Otto von Brandenstein miehineen Loviisassa 7. huhtikuuta. Yhdessä tämän Brandensteinin maihinnousuosaston kanssa Itämeren-divisioonan miesvahvuus Suomessa nousee noin 13 000 mieheen. Kenraali Mannerheim antaa 7.4.1918 päiväkäskyn, jossa valkoinen armeija jaetaan 8. huhtikuuta alkaen kahteen osaan. Pohjanlahdesta Päijänteeseen ulottuva rintaman osa on kenraalimajuri Wetzerin päällikkyyyden alainen länsiarmeija. Wetzerin esikunta sijoitetaan Tampereelle. Päijänteen ja Laatokan välisen itäarmeijan esikunta sijoitetaan Elisenvaaraan ja itärmeijan päällikkyyden ottaa kenraalimajuri Toll. Mannerheimin valkoise...

On 7. huhtikuuta, ensimmäinen sunnuntai pääsiäisen jälkeen. Lehdesmäessä ja Rukkoilassa herätään sunnuntaiaamuun ja jatketaan siitä mihin edellispäivänä jäätiin. Vihollisen tykit alkavat jyskyä vastakkaisella rannalla aamukuudelta. Tällä kertaa ammutaan Iso-Roineen ylitse Leppäniemestä. Valkoiset saavat päivän aikana Lehdesmäessä ja Rukkoilassa niskaansa 145 paukausta sekä lisäksi kivääri- ja kuularuiskutulta. Saldona on pari mökkiä, jotka syttyvät palamaan sekä yksi kuollut hevonen.  Päivän Aamulehti ja yksi lisämauste sodan nimisoppaan.  Tampereella ilmestyy Eetu A. Alhan päätoimittama Aamulehti ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 28. päivän. Lehti on 2-sivuinen ja siinä selostetaan yleispiirteisesti Tampereen valtauksen kulkua ja kerrotaan tulevista toimista kaupungin toiminnan saattamiseksi raiteilleen. Sodan syitä perkaavassa artikkelissa käytetään sodasta myös nimitystä sisällinen sota. Lehdessä arvellaan, että sitä ei vielä voi julkaista säännöllisesti, sillä...

Punaiset menettävät Tampereen. Viimeinenkin punaisten vastarinta Pyynikillä ja Pispalassa nujerretaan huhtikuun 6. päivän aamuna. Valkoinen lehdistö uutisoi myös Hauhon, Tuuloksen ja Lammin olevan vallattuja. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Sotjalan taistelussa 2. huhtikuuta kovia kokeneet pohjanmaan pojat jatkavat vartiointia Lehdesmäessä. Lehdesmäen niemekkeellä on joen itärannalla pieni kymmenen miehen etuvartioasema vihollisen puolella, Lehdesmäen talon navetan kivijalassa. Lehdesmäen silta. Punikkien linja on lähimmillään vain jonkun kymmenen metrin päässä. Punaiset koettavat huudoillaan ärsyttää vihollistaan: ”Tulkaa saatanat Laihian lahtarit hakemaan reppunne pois”. Heiltähän oli jäänyt muutamaa päivää aikaisemmin kaikessa hötäkässä reput, vieläpä hyvin eväin, Sotjalaan erään talon pihaan.  Hjalmar Frisellin piirros taisteluasemista Lehdesmäessä. Sota-arkisto.  Huhtikuun 6. päivänä punaiset intoutuvat pommittamaan valkoisten asemia tykeillään Sot...