Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon kirkonkylässä olevat punaiset ovat saaneet vahvistuksena muun muassa Hangon ja Helsingin kypäräpäisiä joukkoja. Lisää kalustoakin on saatu, kolmituumainen tykki ja konekivääreitä. Tästä rohkaistuneena he iskevät 27. päivän vastaisena yönä Kalailassa olevien Keski-Pohjanmaan II pataljoonan 2. komppanian miesten kimppuun. Tykki laitetaan asemaan kirkkopihaan ja sillä ammutaan Kalailaan. He saavat osumia muun muassa Laurilan navettaan ja asuinhuoneisiin. Konekiväärein aseistetut punaiset aloittavat hyökkäyksen. Valkoiset, noin 170-180 miestä, joutuvat perääntymään. He ajavat hevosillaan yli Iso-Roineen Rukkoilaan. Punaiset ampuvat perään konekivääreillään minkä ehtivät. Yhdeksän valkoista joutuu punaisten vangiksi ja heidät viedään Riihimäelle vankileirille. Pian työväenlehdissä herkutellaan uutisella, jossa Hauholla vangitut valkokaartilaiset kertovat kuulusteluissa olevansa sosialistimielisiä ja vastenmielisyydestään osallistua taisteluihin. Muun muassa Toveri-lehdessä julkai...

Tiistaina 26. päivänä maaliskuuta lasketaan Kuhmoisissa Suomen vapaustaistelussa kaatuneen kahdeksan sankarin ruumiit viimeiseen lepoonsa Kuhmoisten kirkkokummulle, johon varta vasten on laitettu erikoinen sankarihauta. Maan polveen kätketään seuraavat: rakuuna Hannes Päiviö Hämeenlinnasta, kaatunut 20.2.1918 Kuhmoisten Harmoisissa tiedusteluretkellä, metsänvartijan poika Markku Kivinen ja talollinen Joel Lemojärvi Kuhmoisista, jotka kaatuivat Putkiston taistelussa 10.3.1918, torpparin pojat Kaarle ja Lauri Näppi Padasjoelta ja puuseppä Eemil Virta Harmoisista, jotka kolme viimeksi mainittua joutuivat punakaartilaisten uhriksi Harmoisissa 21.2.1918, talollinen Heikki Mikkola Längelmäeltä, joka sala-ampujan luodin lävistämänä kaatui Leppäkosken maantiellä 5.3.1918 ja renki Kustaa Niittynen Harmoisilta, joka kyytimiehenä n.s. Leppäkosken taistelussa sai kunnian uhrata nuoren henkensä Valkoisen Suomen puolesta. Arkut kantoivat Kuhmoisten suojeluskunnan jäsenet kiväärien päällä suojelu...

Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonan, Linsenin pataljoonan, sotilaat ovat asemissa Kalailassa, jossa he muistelevat edellispäivän, 24. maaliskuuta, hyökkäystä Hauhon kirkonkylään. He joutuivat kirkonkylää lähestyessään kiivaaseen tulitukseen. L Heille tuotiin Rukkoilaan sanaa, että punaisia on lähtenyt Hämeenlinnasta ryöstöretkelle Hauholle, sinne pitäisi nyt keritä ennen punaisia. Hauhon kirkonkylä on maastonsa puolesta helppo puolustaa, kunhan vain ehditään sinne ensin. Rykmentin komentaja everstiluutnantti Bergström määrää pataljoonan 2. komppanian Hauhon kirkonkylään, 1. ja 3. komppania lähtevät Tuulokseen. Komppanian miehet lähtevät hurjaa kyytiä ajamaan Iso-Roineen yli kohti Kalailaa. Oppaana heillä on hämeenlinnalainen tohtori Hämäläinen. Kalailassa miehet yhyttävät Heikkilän isännän Viljo Laurilan, joka kertoo että hetkeä aiemmin oli ollut 50 punaista säkittämässä viljaa hänen viljamakasiinissaan. Viljan takavarikoijille tuli kiire lähteä kirkolle, kun näkivät valk...

Maaliskuun 23. päivää vasten yönä punaisia saapuu Hauhon kirkolle Luopioisista, ovat lähteneet alta pois valkoisten saapuessa sinne. Punaisilla on mukanaan 6 vankia, miehiä Luopioisista, Sahalahdelta, Kuhmalahdelta ja Kangasalta. Punaiset ampuvat vankinsa Hauhonselän jäällä lähellä Kuusalon kärkeä. Hauhon kirkolta katsoen Työsaaren takana. Samana päivänä punaiset ryhtyvät tyhjentämään pitäjänmakasiinia viljasta. He ehtivät ajaa 70-80 kuormaa viljaa ennen kuin valkoisten tulo Rukkoilasta Kalailaan ja sieltä hyökkäys kirkolle keskeyttää puuhat. Valkoiset poistuvat pian takaisin Rukkoilaan vieden mukanaan punaisilta jääneitä aseita ja kirkonkylän puhelinkeskuksen koneen. Seuraavana päivänä, sunnuntaina 24.3. saapuu valkoisia Luopioisista Puutikkalan kautta Hauhon kirkolle. He viivähtävät kirkolla päiväsydämen ja lähteissään lastaavat kyytiinsä 27 kuormaa syömäviljaa pitäjänmakasiinista. Pian alkaa Hauholle saapua punaisia voimia, muun muassa Helsingin ja Hangon rautakypäräiset ko...

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Eversti Oskar Wilkman saa 22.3.1918 Mannerheimilta käskyn muodostaa osasto, jonka tehtävänä oli sivustan suojaaminen Pälkäneen, Hauhon, Tuuloksen ja Asikkalan akselilla. Wilkman määräsi tehtävään Pohjois-Hämeen Rykmentin komentajana toimineen everstiluutnantti Leonard Bergströmin. Hän kokoaa joukkoja jotka ryhtyvät täyttämään saamaansa tehtävää. Lauantaina 23.3.1918 saapuvat Hauholle, Rukkoilan kylään, majuri Linsénin Keski-Pohjanmaan eli Kristiinan reservipataljoonan osia. He etenevät 23. maaliskuuta Iso-Roineen ylitse Kalailan kylään, tavoitteenaan päästä kirkonkylään. Samana päivänä Hauholle on saapunut hankolaisia ja helsinkiläisiä punakaartilaisia, jotka pakottavat valkoiset perääntymään takaisin Lehdesmäen virran pohjoispuolelle. Hauholla arvioidaan olevan 1 000 punakaartilaista. Vuolijoen kylään tulee samana päivänä valkoisia Luopioisten suunnasta. Vuolijoella tapahtuu ikävä välikohtaus, kun vuolijokelainen 27-vuotias Heikki Widén on käv...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Juntulan Roope joukkoineen on lähtenyt Kuorevedeltä liikkeelle kohti Tamperetta. Perjantaina 22. maaliskuuta he hyökkäävät punikkien perässä jo Messukylän Aitolahden metsissä. Paksussa lumihangessa kastuvat miesten vaatteet ja jalkumet likomäriksi. Yöksi on luvassa pakkanen ja metsässä pitää olla ketjussa yötä myöten. Roopella on ikävä Kuoreveden pappilan löylyjä. Tai mieluiten hän olisi kotona Miehoilassa kylpömässä. No, täytyy vaan jaksaa. Pääsisiköhän jo pääsiäiseksi kotio Hauholle. Kansanvalistusseuran kalenteri 1918. Valkoisten hyökkäys etenee päämajan tiedonannon mukaan suunnitellusti. Eversti Wilkmanin joukot valloittavat punaisten tyhjentämän Kangasalan kirkonkylän ja Eversti Hjalmarsonin joukot ylittävät Näsijärven.  Valkoisten operaation päätarkoitus eli punaisten pääjoukkojen tuhoaminen ennen Tamperetta on epäonnistunut. Aloite sodassa on nyt kuitenkin vahvasti valkoisten käsissä, ja valkoisten johdon mukaan aino...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hämeen Voima lehdestä, joka ilmestyy torstaina 21. maaliskuuta, luetaan, että Hämeenlinnan Työväen Näyttämö järjestää tulevana pyhänä, palmusunnuntai muuten, huomattavan virkistystilaisuuden. Hauhollakin mietitään lähtemistä kaupungin rientoihin. Näytelmäkappaleen lisäksi innostaa päästä kuulemaan Otto Toivosta, joka on kuulemma etevä sanankäyttäjä. Hämeen Voima 21.3.1918.  Luvassa on suosittu yksinäytöksinen näytelmä Mustalainen. Lisäksi iltaman ohjelmassa on rautatieläisten orkesterin soittoa. Otto Toivonen käsittelee puheessaan valistustyön merkitystä nykyhetkellä. Otto Toivonen on hämeenlinnalainen suutari, josta kehittyy etevä työväenliikkeen puhuja. Taitavana ja rohkeasanaisena puhujana hän hermostuttaa vastapuolen kannattajia, ja joutuu useita kertoja pahoinpidellyksi myöhemmin urallaan, Lapuan liikkeen vuosina. Hänestä tulee myös pisimpään valtiopäivillä vaikuttanut hämeenlinnalainen kansanedustaja: hän edustaa sosialidemokr...