Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 25. maaliskuuta 1918


Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonan, Linsenin pataljoonan, sotilaat ovat asemissa Kalailassa, jossa he muistelevat edellispäivän, 24. maaliskuuta, hyökkäystä Hauhon kirkonkylään. He joutuivat kirkonkylää lähestyessään kiivaaseen tulitukseen.
L
Heille tuotiin Rukkoilaan sanaa, että punaisia on lähtenyt Hämeenlinnasta ryöstöretkelle Hauholle, sinne pitäisi nyt keritä ennen punaisia. Hauhon kirkonkylä on maastonsa puolesta helppo puolustaa, kunhan vain ehditään sinne ensin.

Rykmentin komentaja everstiluutnantti Bergström määrää pataljoonan 2. komppanian Hauhon kirkonkylään, 1. ja 3. komppania lähtevät Tuulokseen. Komppanian miehet lähtevät hurjaa kyytiä ajamaan Iso-Roineen yli kohti Kalailaa. Oppaana heillä on hämeenlinnalainen tohtori Hämäläinen.

Kalailassa miehet yhyttävät Heikkilän isännän Viljo Laurilan, joka kertoo että hetkeä aiemmin oli ollut 50 punaista säkittämässä viljaa hänen viljamakasiinissaan. Viljan takavarikoijille tuli kiire lähteä kirkolle, kun näkivät valkoisten ajavan Kalailan rantaan. Laurila epäilee kirkolla olevan jonkin verran punaisia, muttei osaa varmuudella päättää paljonko.

Valkoiset lähtevät etenemään ketjussa kohti kirkonkylää. Pian he saavat punaisilta kuulasuihkun tervehdykseksi. Miehet heittäytyvät suojaan. Komppanian päällikkö Jaakko Ulvinen saa toisaalle tähystämään lähteneeltä tohtori Hämäläiseltä kaksi raporttia, joissa varoitetaan, että punaiset ovat kiertämässä valkoisten taa kuormaston kimppuun.

Ulvinen päättää vetää miehensä pois takaisin kuormaston luo, huomatakseen ettei Hämäläisen raportit pitäneet paikkaansa. Hauhon kirkonkylä jäi valloittamatta 24. maaliskuuta. Maanantain 25.3. vastaisena yönä punaiset saavat vahvistuksia ja myöhemmin vielä lisää.

Jaakko Ulvinen käy 25. päivänä Viljo Laurilan opastuksella 1. joukkueen kanssa Lehdesmäessä ja aina lähellä Hovinkartanoa asti. He eivät näe retkellään merkkejä punaisista, joten he saattavat turvallisin mielin asettua Kalailaan.

Jaakko Ulvinen on 20-vuotias maanviljelijä Isostakyröstä. Hän on käynyt Vöyrin sotakoulun, parin viikon kurssin sotataidossa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna