Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 21. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hämeen Voima lehdestä, joka ilmestyy torstaina 21. maaliskuuta, luetaan, että Hämeenlinnan Työväen Näyttämö järjestää tulevana pyhänä, palmusunnuntai muuten, huomattavan virkistystilaisuuden. Hauhollakin mietitään lähtemistä kaupungin rientoihin. Näytelmäkappaleen lisäksi innostaa päästä kuulemaan Otto Toivosta, joka on kuulemma etevä sanankäyttäjä.

Hämeen Voima 21.3.1918.
 Luvassa on suosittu yksinäytöksinen näytelmä Mustalainen. Lisäksi iltaman ohjelmassa on rautatieläisten orkesterin soittoa. Otto Toivonen käsittelee puheessaan valistustyön merkitystä nykyhetkellä.

Otto Toivonen on hämeenlinnalainen suutari, josta kehittyy etevä työväenliikkeen puhuja. Taitavana ja rohkeasanaisena puhujana hän hermostuttaa vastapuolen kannattajia, ja joutuu useita kertoja pahoinpidellyksi myöhemmin urallaan, Lapuan liikkeen vuosina.

Hänestä tulee myös pisimpään valtiopäivillä vaikuttanut hämeenlinnalainen kansanedustaja: hän edustaa sosialidemokraatteja vuosien 1917 ja 1953 välillä ja valitaan seitsemän kertaa tasavallan presidentin valitsijamieheksi. 

Merkittävimpänä saavutuksenaan eduskuntatyössä hän itse piti kaikille lapsille tarkoitetun kouluruokailun käynnistämistä vuonna 1948.

Palmusunnuntai-illan tuotto luovutetaan Ensi-apuyhdistykselle haavoittuneiden ja sairaiden hoitoa varten. Järjestäjät ennakoivat, että kello 5 i.p. alkavan iltaman ohjelma ja tarkoitus epäilemättä vetävät työväentalon juhlasalin yleisöä täpötäysi.

Hämeen Voima 21.3.1918
Samassa lehdessä on tarjolla Forssassa keväthattuja A. Söderlundin liikkeessä. Onkohan mainoksessa piiloviesti. Punaiset käyttävät sotisovassaan punaisia hattunauhoja samaan tapaan kuin hihanauhojakin.

Söderlund on ilmoitukseensa riimitellyt: ”Tuo punainen juova, joka toisinaan näkyy otsallanne, ilmaisee ettei hattu sovi oikein hyvin. Se ilmaisee myöskin, että verenkierto estyy sillä kohdin ja se vuorostaan tietää päänsärkyä ja turmeltunutta työpäivää.”

Nuori punakaartilainen hattunauhan kera.
Hauhon punakaartin nauhassa luki ytimekkäästi H:HO
Kuva Vapriikki.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna