Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 23. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua.

Eversti Oskar Wilkman saa 22.3.1918 Mannerheimilta käskyn muodostaa osasto, jonka tehtävänä oli sivustan suojaaminen Pälkäneen, Hauhon, Tuuloksen ja Asikkalan akselilla. Wilkman määräsi tehtävään Pohjois-Hämeen Rykmentin komentajana toimineen everstiluutnantti Leonard Bergströmin. Hän kokoaa joukkoja jotka ryhtyvät täyttämään saamaansa tehtävää.

Lauantaina 23.3.1918 saapuvat Hauholle, Rukkoilan kylään, majuri Linsénin Keski-Pohjanmaan eli Kristiinan reservipataljoonan osia. He etenevät 23. maaliskuuta Iso-Roineen ylitse Kalailan kylään, tavoitteenaan päästä kirkonkylään.

Samana päivänä Hauholle on saapunut hankolaisia ja helsinkiläisiä punakaartilaisia, jotka pakottavat valkoiset perääntymään takaisin Lehdesmäen virran pohjoispuolelle. Hauholla arvioidaan olevan 1 000 punakaartilaista.

Vuolijoen kylään tulee samana päivänä valkoisia Luopioisten suunnasta. Vuolijoella tapahtuu ikävä välikohtaus, kun vuolijokelainen 27-vuotias Heikki Widén on kävelyllä sisarensa ja erään tytön kanssa. Valkoisia sotilaita tulee kylän raitilla vastaan ja huutaa heille, että onko kylässä punaisia näkynyt. Heikki, joka on tiettävästi puolueeton, pelästyy ja lähtee pinkomaan metsään karkuun. Valkoiset ampuvat hänet. Hänet kirjataan punasotilaaksi.

Heikki Widénin hauta Vuolijoella. Kivessä on teksti "Widen ammuttu 1918".

Juntulan Roopen täpärät paikat


Aitolahdella Ahlmanin talon metsässä ketjussa palellun pakkasyön jälkeen alkaa tapahtua. Punaisten ja valkoisten ketjut ovat noin 10-15 metrin etäisyydellä toisistaan. Hauhon miehet ovat mukana valkoisten ketjussa.

Punaiset venyttävät ketjuaan ja saartavat valkoiset miesylivoimallaan siten, että valkoiset joutuvat ikään kuin hevosenkengän sisään. Juntulan Roope on Miehoilan poikain kanssa sen sisällä äärimmäisessä päässä.

Juntula joutuu kiven taakse ja saman kiven toisella puolella on punaisia. Yksi hyökkää Juntulan eteen, muttei ehdi ampua, koska Roope ehtii ensin.

Kiven takaa kuuluu kova puheen pulina, joten Roope katsoo viisaimmaksi pinkoa peltoaukean ylitse pakoon. Punaiset tulittavat Roopen perään. Yksi luoti osuu Roopen käsivarteen. Roope parantaa juoksuaan. Toinen, räjähtävä luoti, osuu perälihakseen repien Roopen housun takamuksen. Hän pakenee kilometrin verran ennen kuin löytyy omia.

Hänet viedään hevoskyydillä Suinulan asemalle ja siitä junalla Mänttään sairaalaan. Juntulan Roopen aseellinen osanotto kapinaan päättyy. Luodin lävistämät housut hän päättää tallettaa muistoksi Tampereen valtaukseen osallistumisesta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna