Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Viljan ja muiden ruokatarpeiden puutteen tähden valkoisella armeijalla on päiväkäskyllä tarkoin määritelty päällystön ja sotamiesten päivittäinen muona-annos. Enintään jaetaan: 350 g leipää, ryynejä tai jauhoja  200 gr lihaa ja juustoa  60 g voita  1½ ltr perunoita  25 g sokeria  3 gr teetä  Tee on tärkeä osa sotilaiden ravintoa, sillä kylminä talvi-iltoina sotamiehet kaipaavat lämmintä juomaa. Armeijan huollosta vastaava intendentuuri julistaa kaikki teevarastot takavarikoiduksi. Punaisella puolella kootaan muonavaroja rintamalle. Kansanvaltuuskunnan intendenttilaitos käskee muun muassa Lammin ja Kosken kuntia viipymättä lähettämään viljaa, perunoita ja lihaa punaisen kaartin rintamajoukkojen tarpeisiin. Eikä ruokaa liiemmälti ole siviilihallinnollakaan. Hauholla punaisten elintarvelautakunta kieltää kaiken elintar...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Juntulan Roope toipuu Kuoreveden pappilassa edellispäivän taistelusta. Hän päättää tarttua kynään ja kirjoittaa kotopuoleen Hauholle. Kirjeensä hän päivää ”Kuorevedellä 13/III.1918”. Edellispäivän aamuna kello 4 Juntula ja muut saivat tiedon, että parin tunnin kuluttua pitäsi olla ketjussa Pirttijärven ja Riihiniemen talojen ympärillä, tarkoituksena valloittaa mainitut talot, joissa asustaa punaryssiä. Talot sijaitsevat noin 6 kilometrin päässä pappilasta Pirttijärven pohjoisrannalla. Juntulan Roopen taistelutantereita. Kartta kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.  ”Innostus on suuri. Pelkuria ei vielä ollu, ei kukaan olisi jäänyt kotia tai vahtipaikalle. Kun nimittäin täytyi kaksi miestä jättää vahtipalvelukseen. Siis täytyi vetää pitkää tikkua kuka jää kotia”, Roope kuvailee kirjeessään. Vihollinen tulittaa Juntulan joukkoa hirvittävällä tulella kivääreillä ja kuularuiskuilla. Avoimessa maastossa Juntula joutuu suojaa vaille, mut...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon punaisten vallankumousoikeus ja sen yleinen syyttäjä Kössi Hirsioja on toimeliaana. Hän haastaa käräjille Hahkialan kartanon isännän Axel Charpentierin sekä Robert Juntulan Miehoilasta. Haasteilmoituksessa on lakitieteen tohtori ja senaattori Charpentierin etunimeksi merkitty Alfr.(ed). Kuka näitten herrojen etunimiä muistaa. Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918. Hahkialan kartanon herralta eläkesaataviaan oikeusteitse penää leskivaimo Miina Pitkänen. Toinen haaste vallankumousoikeuteen on edellisen kesän maatalouslakon peruja. Eemil Syrjä kokee tulleensa palkka-asioissa kaltoin kohdelluksi Robert Juntulan maataloustöissä.  Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehti julkaisee haasteet vallankumousoikeuteen tiistaina 12. maaliskuuta 1918.  Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918. Robert Juntula on Sulo Wuolijoen serkkupuoli ja hänen henkilöhahmonsa nousee myöhemmin maailman teatterila...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Kuhmoisten taistelussa punakaartilaisista kunnostautuu 16-vuotias hämeenlinnalainen Arvo Järvinen. Valkoiset joukot onnistuvat saartamaan noin 200 punaista lähellä Kuhmoisten kirkonkylää. Punaiset murtautuvat saartorenkaan läpi, mutta joutuvat jättämään kuularuiskunsa vihollisen käsiin. Kuularuiskukomppanian oppilas Järvinen juoksee sitä pelastamaan. Hän ampuu kaksi valkoista ja pääsee kuularuiskun luo ja panee sen käyntiin ja aikaansaa hämminkiä valkoisten keskuudessa. Tämän hämmingin turvin punaiset pääsevät tukalasta asemastaan. Järvinen ottaa kuularuiskusta lukon ja murtautuu vihollisketjun läpi omien joukkojensa perään. Hänen kiväärinsä vioittuu vihollisen luodista, mutta itse hän säästyy haavoittumattomasti. Punaisten pohjoisen rintaman päällikkö Vastén lahjoittaa nuorukaiselle hänen sankariteostaan 500 markkaa. Summa on enemmän kuin punakaartilaisen kuukauden palkka. Viikon lopulla, 16. maaliskuuta taistellaan Länkipohjassa. Vangeiksi jääneitä ...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Sunnuntaina 10. maaliskuuta punaiset aloittavat yleishyökkäyksen lahtarien tuhoamiseksi. Punaiset hyökkäävät pohjoisella rintamalla muun muassa Vilppulassa, Virroilla ja Ruovedellä. Myös Mäntän, Kuoreveden, Jämsän ja Kuhmoisten suunnilla taistellaan ankarasti ja Harmoisissa valkoiset suorittavat raa´an veriteon. Kuhmoisissa Harmoisten kylän sairastuvalla on Hämeenlinnan punakaartin kenttäsairaala. Kalmin pataljoonan I komppanian miehet hyökkäävät kylään ja ampuvat sairastuvan 13 potilaasta 11 kuoliaaksi. Kaksi säilyy hengissä, vaikka haavoittuvat vaikeasti. Yksi ammutuista on 17-vuotias hauholainen Kalle Helenius. Kalle oli Väinölän työväenyhdistyksen nuoriso-osaston jäsen. Kuhmoisten taistelussa 10. maaliskuuta kaatuu 3 hauholaista punakaartilaista. Hämeenlinnan punakaarti vetäytyy ja palaa Hämeenlinnaan. Punaisten hyökkäys muilla rintaman osilla jatkuu muutaman päivän ajan. Kalm ei itse osallistu Harmoisten kylässä olevan punaisten kentt...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholainen Aukusti Vainio toimii rivimiehenä Pohjois-Hämeen rykmentin I pataljoonassa, niin kutsutussa Kalmin pataljoonassa. Pataljoonaa johtaa kapteeni Hans Kalm. Vainio ottaa osaa molempiin Kuhmoisten taisteluihin ja kunnostautuu 9.-10. maaliskuuta pataljoona tehdessä saartoliikettä vihollisen selustaan Padasjoen Toritussa. Vainio tunkeutuu vihollisen ketjun läpi ja tuo sotasaaliina 7 hevosta kuormineen. Vainiota ärsyttää olla paikoillaan asemissa Toritun kansakoulun viereisellä mäellä. Punaiset ampuvat sinne kylästä käsin tuimasti. Hän lähtee yhdessä kolmen muun sotilaan kanssa etenemään kohti kylää, lähemmäs punaisia. Vainio etenee ammuskellen Toritun kylän läpi. Kylän laidalta hän löytää 7 hevosta rekineen ja niiden punaisen vartijan. Hän ampuu vartijan ja rauhoittelee ampumisesta säikähtyneet hevoset, selvittelee niiden sotkeutuneet ohjakset ja korjaa yhden reen katkenneen aisan. Sitten hän ampuu uudelleen ilmaan pelästyttäen hevoset ...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Tuuloksessa ei ole omaa punakaartia. Hauholla ja Lammilla ollaan vahvasti sitä mieltä, että sotilaallista tyhjiötä ei niiden välissä voi olla. Tuuloslaisia työläisiä painostetaan perustamaan oma punakaarti. Tarkoitusta varten toimitetaan Hämeenlinnasta aseita Tuulokseen 8. maaliskuuta. Tuuloslaiset alkavat taipua oman punakaartin kannalle. Hauholla saadaan käsiin Työmies-lehti, jossa lukijoita varoitellaan Rouva ja Herra Juorusta, joka johtaa perättömillä puheilla suurta yleisöä harhaan. Toveri Wäinö Wuolijoen huhutaan ostaneen Tokoin senaatilta saamillaan 60 miljoonalla markalla, jotka on tarkoitettu viljaostoihin Venäjältä, aseita lahtareille. Työmieheen kirjoittaneen ”Asiantuntijan” mukaan se on tuulesta temmattu valhe. Niin on.   Työmies 6.3.1918 Jyväskylässä ilmestyvä Keskisuomalaisen tavoittaa hauholaiset valkoiset rintamalla. Siitä luetaan, että entinen senaattori Wuolijoki on Helsingissä tunnustelemassa maaperää rauhanvälitysh...