Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 12. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hauhon punaisten vallankumousoikeus ja sen yleinen syyttäjä Kössi Hirsioja on toimeliaana. Hän haastaa käräjille Hahkialan kartanon isännän Axel Charpentierin sekä Robert Juntulan Miehoilasta. Haasteilmoituksessa on lakitieteen tohtori ja senaattori Charpentierin etunimeksi merkitty Alfr.(ed). Kuka näitten herrojen etunimiä muistaa.

Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918.

Hahkialan kartanon herralta eläkesaataviaan oikeusteitse penää leskivaimo Miina Pitkänen. Toinen haaste vallankumousoikeuteen on edellisen kesän maatalouslakon peruja. Eemil Syrjä kokee tulleensa palkka-asioissa kaltoin kohdelluksi Robert Juntulan maataloustöissä. 

Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehti julkaisee haasteet vallankumousoikeuteen tiistaina 12. maaliskuuta 1918. 

Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918.
Robert Juntula on Sulo Wuolijoen serkkupuoli ja hänen henkilöhahmonsa nousee myöhemmin maailman teatterilavoille Johannes Puntilana, hämäläisenä isäntämiehenä ja maailmoja syleilevänä päihtyneen hurmion jumalana, Bacchuksena, Hella Wuolijoen ja Bertolt Brechtin näytelmän päähenkilönä. Juntulan Roopen seikkailut innoittavat edellä mainittuja näytelmäkirjailijoita.

Mutta keväällä 1918 Roope taistelee Mäntän pataljoonassa Pohjois-Hämeessä. He ovat olleet viisi viikkoa passissa Kuorevedellä eikä Roope ole päässyt tappelemaan.

Vihdoin 12. päivänä maaliskuuta he saavat tehtävän hyökätä punaisten kimppuun Kuorevedellä.

Vihollinen on rohkea ja voimallinen, 250 miestä ja 7 kuularuiskua. Valkoisia ei ole täyttä sataakaan, eikä yhtään kuularuiskua. Hyökkäyksessä eräs valkoisten joukko ajautuu huomaamattaan punaisten keskelle ja hauholaisten täytyy rientää apuun.

Joukkueen päällikkö lähtee puhelimeen Kuoreveden pappilaan ja Roope Juntula ottaa johdon haltuunsa. Tappelu kestää aamuneljästä iltaan saakka. Valkoisia kaatuu yksi ja haavoittuu yksi, punaisia kaatuu kolmekymmentä.

Juntulan Roopen johtaman voitokkaan taistelun jälkeen Hauhon miehet vetäytyvät Kuoreveden pappilaan ja laittavat saunan lämpiämään.

Pappilan saunan löylyissä kylpöö Hauhon vallankumousoikeuden kaipaama ja syytteestään autuaan tietämätön Juntulan talon isäntä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna