Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 9. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hauholainen Aukusti Vainio toimii rivimiehenä Pohjois-Hämeen rykmentin I pataljoonassa, niin kutsutussa Kalmin pataljoonassa. Pataljoonaa johtaa kapteeni Hans Kalm.

Vainio ottaa osaa molempiin Kuhmoisten taisteluihin ja kunnostautuu 9.-10. maaliskuuta pataljoona tehdessä saartoliikettä vihollisen selustaan Padasjoen Toritussa. Vainio tunkeutuu vihollisen ketjun läpi ja tuo sotasaaliina 7 hevosta kuormineen.

Vainiota ärsyttää olla paikoillaan asemissa Toritun kansakoulun viereisellä mäellä. Punaiset ampuvat sinne kylästä käsin tuimasti. Hän lähtee yhdessä kolmen muun sotilaan kanssa etenemään kohti kylää, lähemmäs punaisia.

Vainio etenee ammuskellen Toritun kylän läpi. Kylän laidalta hän löytää 7 hevosta rekineen ja niiden punaisen vartijan. Hän ampuu vartijan ja rauhoittelee ampumisesta säikähtyneet hevoset, selvittelee niiden sotkeutuneet ohjakset ja korjaa yhden reen katkenneen aisan.

Sitten hän ampuu uudelleen ilmaan pelästyttäen hevoset laukkaan kohti valkoisia joukkoja, jotka ottavat hevoset sotasaaliiksi.

Hämäläisiä lahtareita Kuhmoisissa.
Kuva kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.

Vainio jatkaa yhdessä kolmen lahtaritoverinsa kanssa punikkien metsästystä Toritun kylässä. Joku punaisista pääsee heiltä karkuun ja rientää kertomaan tovereilleen, että hirmuiset lahtarit ovat Toritussa. Sinne tulossa olevat 250 punikkia kääntyvät takaisin näiden neljän lahtarin pelästyttämänä.

Tuittulasta kotoisin oleva Aukusti Vainio osoittaa Kuhmoisissa päälliköittensä mukaan ”erikoista tarmokkuutta ja urhoollisuutta.”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä.

Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla.

Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomalehtimi…