Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 14. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Viljan ja muiden ruokatarpeiden puutteen tähden valkoisella armeijalla on päiväkäskyllä tarkoin määritelty päällystön ja sotamiesten päivittäinen muona-annos. Enintään jaetaan:
  • 350 g leipää, ryynejä tai jauhoja 
  • 200 gr lihaa ja juustoa 
  • 60 g voita 
  • 1½ ltr perunoita 
  • 25 g sokeria 
  • 3 gr teetä 
Tee on tärkeä osa sotilaiden ravintoa, sillä kylminä talvi-iltoina sotamiehet kaipaavat lämmintä juomaa. Armeijan huollosta vastaava intendentuuri julistaa kaikki teevarastot takavarikoiduksi.

Punaisella puolella kootaan muonavaroja rintamalle. Kansanvaltuuskunnan intendenttilaitos käskee muun muassa Lammin ja Kosken kuntia viipymättä lähettämään viljaa, perunoita ja lihaa punaisen kaartin rintamajoukkojen tarpeisiin.

Eikä ruokaa liiemmälti ole siviilihallinnollakaan. Hauholla punaisten elintarvelautakunta kieltää kaiken elintarpeiden viennin kunnasta ilman elintarvelautakunnan lupaa. Samassa Hämeen Voimassa julkaistussa ilmoituksessa ilmoitetaan ostettavan lihaa ja voita ym. elintarpeita.

Hämeen Voima 14.3.1918.

Hämeenlinnalaisten tovereiden puutetta muistetaan ja vähistä varoista lähetetään sinne Hauholta maaliskuun puolivälissä 5 000 kiloa viljaa ja yksi sika. Punakaartin ja siviiliväestön välejä Hauholla kiristää elintarpeiden ja heinien takavarikoinnit. Myös erilaisia liina- ynnä muita vaatteita sekä kankaita viedään taloista, jopa hevosia ja lehmiä. 

Hauhon suurimmalta tilalta Hahkialasta kartanonherra Charpentierin tekemän laskelman mukaan punaiset takavarikoivat kevään aikana tavaraa, elintarpeita, eläinten rehua ja eläimiä yli 200 000 markan arvosta. Kuitteja vastaan.

Sirkushuveja

Ihminen ei kuitenkaan elä pelkästä leivästä. Hämeenlinnan Työväen Näyttämön ”ajan tapahtumain vuoksi” keskeytyksissä ollut toiminta viriää henkiin. Näyttämö aloittaa toimintansa ”saattaakseen synkkään ja raskaaseen nykyisyyteen hieman viihdytystä” sekä ”lepotilaisuuden ärtyneille hermoille”.

Ensi sunnuntaina kello 4 iltapäivällä esitetään ranskalaisen Marcel Gerbidonin Kaivostyömies. Tämä yksinäytöksinen näytelmä on ollut aiemminkin ohjelmistossa. Se ”kuvaa järkyttävällä tavalla olosuhteita, miten halpahintainen on työläisluokan henki kapitalismin harkitsemassa yhteiskunnassa”.

Hämeen Voima 14.3.1918.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…