Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaisista Wuolijoen veljeksistä Wäinö ei ole veljeään Suloa toimettomampi kapinan kulisseissa. Kun Sulo on helmi-maaliskuun vaihteessa Pietarissa kansanvaltuuskunnan lähetystön sihteerinä, niin Wäinö on poikennut paluumatkallaan Saksasta Tukholmaan ja koettanut löytää yhdessä ruotsalaisten kanssa rauhanomaista ratkaisua Suomen sisäiseen sotaan. Wäinö Wuolijoki lähtee helmikuun lopulla höyrylaiva Vinetalla rauhanvälittäjän tehtäviin Suomeen. Mukaansa hän saa Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen sihteeri Möllerin, Tukholman sosialistisen pormestari Lindhagenin, ammattijärjestön puheenjohtaja Thorbergin sekä toimittaja Böhmerin. Tavoitteena heillä on saada punaisten johto ymmärtämään, ettei voitonmahdollisuuksia ole, vaan pyrkimys sopuun valkoisten kanssa on ainoa vaihtoehto. Höyrylaiva Vinetan seurana on höyrylaiva Heimdahl ja jäätilanteen vuoksi jäänmurtaja Isbrytaren. Laivat tuovat matkustajien lisäksi Poriin ja Turkuun Punaisen Ristin avu...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Perjantaina 1. maaliskuuta 1918 Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomisaarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan Kansanvaltuuskunta solmivat Pietarissa näiden vapaitten tasavaltain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi sopimuksen. Pietariin matkustaneet kansanvaltuuskunnan edustajat ja bolševikit Leninin johdolla allekirjoittavat Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen, jossa määritellään valtioiden rajat ja suhteet. Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja 2.3.1918. Sopimus määrittelee Suomen aseman puolueettomana sosialistisena työväentasavaltana. Sopimuksen mukaan Suomi saa Petsamon ja yhteyden Jäämerelle, neuvostojohto Suomesta neljä lennätinlinjaa ja Inon linnoituksen Suomenlahden rannalta Uudeltakirkolta. Petsamon osalta valtakunnan raja määritellään sopimuksessa Korvatunturilta Jäämerelle. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoittavat Oskari Tokoi ja Edward Gylling. Kansanvaltuuskunnan sihteerinä Pi...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. ”Eilisessä lehdessä oli maininta, että kenttäpostia voivat nyt lähettää ilman postimaksua myös kotoa. Nyt kun on hetki rauhallisempaa täällä rintaman takana, niin täytyykin kirjoittaa heille, jotta tietävät minun olevan hengissä. Vaan mitenköhän posti kulkee täältä Keski-Suomesta Hauholle, punaisten rintaman läpi? Täytyy vaan koettaa. Rintaman takana 28/2-18 Rakkaat kotiväkeni. Sain tilaisuuden, että voin ilmoittaa olevani hengissä, ja voin kutakuinkin hyvin, aika vain tulee kovin pitkäksi, eikä ole vielä tietoa, koska pääsee rakkaaseen kotiinsa. Olkaa levollisia, kyllä kerran vielä tavataan toisemme. Jättäkää asiat Herran haltuun, kyllä hän niistä pitää huolen. Koeta toimia niin, että elikot saavat ruokaa, jos ne vielä ovat hengissä. Kauran pahnat ovat kaiketi jo loppuneet, mutta kaiketi siellä voi joku konetta käyttää, että saatte puitua. Mitään oloistani en voi kirjoittaa, sillä en voi luottaa tämän perille tulosta. Jätän te...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta Väliaikaisen Postihallituksen nimissä julkaistaan helmikuun lopussa tiedonanto, että Vaasassa toimiva senaatti on päättänyt antaa portovapauden eli ilmaiset postilähetykset suojeluskuntalaisille. Ja  myös heille rintamalle lähetetylle postille. Keskisuomalaisessa julkaistu tieto tavoittaa myös Mäntän pataljoonassa palvelevat hauholaiset. Tästä intoutuneena eräs heistä päättää tarttua kynään ja kirjoittaa kotipuoleen - heti kun vain muilta toimiltaan kerkiää. Posti kulkee Seinäjoella sijaitsevan Kenttäpostikonttorin kautta. Keskisuomalainen 27.2.1918.

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaisia ottaa osaa sodan tapahtumiin eri tavoin ja eri puolilla rintamalinjoja. Hauholla 1878 syntynyt Gustaf ”Kustaa” Matinpoika Estlin asuu Valkeakoskella toimien metsätyönjohtajana ja on Valkeakosken työväenyhdistyksen jäsen ja soittaa myös sen torvisoittokunnassa käyrätorvea. Kustaa Estlin valitaan Valkeakosken punakaartin päälliköksi. Helmikuussa hän johtaa Kuhmalahden Vehkajärvellä punakaartilaisen joukkoa taistelussa valkoista armeijaa vastaan. Vehkajärven taistelu käydään 26. helmikuuta 1918. Kylässä oli noin 500 punakaartilaista, joita vastaan valkoiset hyökkäävät pelätessään heidän iskuaan Kuhmoisten kirkonkylään. Punaiset karkoitetaan yllätyshyökkäyksen jälkeen, mutta valkoiset eivät kuitenkaan jää Vehkajärvelle pysyvästi. Valkoisia johtaa Hans Kalm. Hänen pataljoonassaan palvelevat hauholaiset ottavat osaa Vehkajärven taisteluun. Jääkärien pääjoukko Suomeen Samaan aikaan Vaasassa järjestetään jääkäreiden kotiinpaluun kunn...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Kapinan alettua kansanvaltuuskunta valtaa Suomen Pankin pääkonttorin muutaman päivän kestäneiden neuvottelujen jälkeen tammi-helmikuun 1918 vaihteessa. Kansanvaltuuskunta ottaa haltuunsa myös seitsemän haarakonttoria: Hämeenlinnan, Kuopion, Kotkan, Viipurin, Pietarin, Tampereen ja Turun konttorit. Suomen Pankin Hämeenlinnan konttorin johtaja Bertel Sundgren ja hänen apulaisensa kamreeri Henrik Gummerus pakenevat Hämeenlinnasta Hauholle Hahkialan kartanoon. Kapinan ajan Hämeenlinnan konttorin ylivalvojana toimii maltillisena pidetty työväenjohtaja Oskari Sirén apulaisenaan Pauli Jokinen. Kapinan aikaisia Suomen Pankin asiakirjoja ja kirjeenvaihtoa on yritetty hävittää polttamalla. Hauhon Puutavara-Osakeyhtiön johtaja Hannes Aarni kirjoittaa 25. helmikuuta 1918 päivätyn kirjeen Suomen Pankin Hämeenlinnan konttoriin Oskari Sirénille. Yhtiö tarvitsee 50 000 markan vekseliluoton muun muassa maksaakseen työmiestensä palkat. ”Kun näin ahtaan...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Viron maapäivät julistaa Viron tasavallan itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918 Tallinnassa. Julistus on laadittu päivää aikaisemmin Pärnussa. Lyhyt itsenäisyyden aika päättyy seuraavana päivänä saksalaisten joukkojen saapumiseen Tallinnaan. Tieto Viron itsenäisyysjulistuksesta kantautuu Hauholle päivien päästä työläislehtien mukana pikku-uutisena. Täällä on omat huolet murehdittavana. Viron vapaussotaan (1918-1919) osallistuu vuonna 1919 myös hauholaisia. Martin Ekströmin johtamassa pataljoonassa taistelevat Valde Engman ja Juho Sarén Hyömäestä sekä Asser Heinonen Sotjalasta. Ruotsalaisen majurin Martin Ekströmin johtama I Suomalainen Vapaajoukko osallistuu pohjoisella rintamalla lähes uskomattomaan tekoon: Narvan valtaukseen tammikuussa 1919. Martin Ekströn johti kapinassa Hämeen ryhmässä 2. hämäläiskomppaniaa. Viron vapaussodassa hänen pataljoonassaan palveli kolme hauholaista. Hans Kalmin pataljoonassa Pohjan pojissa on mukana Aleksi Pen...