Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 26. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hauholaisia ottaa osaa sodan tapahtumiin eri tavoin ja eri puolilla rintamalinjoja.

Hauholla 1878 syntynyt Gustaf ”Kustaa” Matinpoika Estlin asuu Valkeakoskella toimien metsätyönjohtajana ja on Valkeakosken työväenyhdistyksen jäsen ja soittaa myös sen torvisoittokunnassa käyrätorvea.

Kustaa Estlin valitaan Valkeakosken punakaartin päälliköksi. Helmikuussa hän johtaa Kuhmalahden Vehkajärvellä punakaartilaisen joukkoa taistelussa valkoista armeijaa vastaan.

Vehkajärven taistelu käydään 26. helmikuuta 1918. Kylässä oli noin 500 punakaartilaista, joita vastaan valkoiset hyökkäävät pelätessään heidän iskuaan Kuhmoisten kirkonkylään. Punaiset karkoitetaan yllätyshyökkäyksen jälkeen, mutta valkoiset eivät kuitenkaan jää Vehkajärvelle pysyvästi.

Valkoisia johtaa Hans Kalm. Hänen pataljoonassaan palvelevat hauholaiset ottavat osaa Vehkajärven taisteluun.

Jääkärien pääjoukko Suomeen

Samaan aikaan Vaasassa järjestetään jääkäreiden kotiinpaluun kunniaksi juhlat. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön Arcturus- ja Castor-alusten Latvian Liepajasta tuoma jääkäreiden pääjoukko saapuu Vaasaan maanantaina 25.2. ja seuraavana päivänä järjestetään Vaasan torilla paraati.

Eemeli Keskitalon kirjassa Hauholaisten osuus vapaustaistelussa ainoaksi hauholaiseksi jääkäriksi on mainittu Leonard Knaapi. Hän on Hauhon kirkonkylässä kauppiaana 1895-1903 toimineen Erik Johan Knaapin poika. Ennen lähtöään sotilaskoulutukseen Saksaan Knaapi työskenteli E. J. Knaapin liikkeiden hoitajana Siurossa.

Hän ei saavu Arcturuksen kyydissä Vaasaan vaan on tullut erityistehtäviin Suomeen jo joulukuussa 1917.

Jääkärikapteeni Leonard Knaapi. Kuva kirjasta Suojamäki.

Jääkäriluutnantti Leonard Knaapi haavoituu helmikuun puolivälissä Paarlammin taistelussa käteen, mutta pystyy jatkamaan voitokasta taistelua ja ampumaan kuularuiskulla yhdelläkin kädellä.

Kenraali Mannerheim lähettää Haapamäelle eversti Wetzerille kaksikin sähkösanomaa, joissa kiittää Knaapia voitokkaasta taistelusta.

Toisessa sähkösanomassa lukee: "Eversti Wetzer, Haapamäki. Esittäkää luutnantti Knaapille ja hänen reippaille pojilleen lämmin kiitokseni miehekkäästi suoritetusta liikkeestä.
Mannerheim."

Knaapi toipuu haavoittumisestaan ja osallistuu Tampereen valtaukseen maalis-huhtikuun taitteessa.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…