Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 2. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hauholaisista Wuolijoen veljeksistä Wäinö ei ole veljeään Suloa toimettomampi kapinan kulisseissa. Kun Sulo on helmi-maaliskuun vaihteessa Pietarissa kansanvaltuuskunnan lähetystön sihteerinä, niin Wäinö on poikennut paluumatkallaan Saksasta Tukholmaan ja koettanut löytää yhdessä ruotsalaisten kanssa rauhanomaista ratkaisua Suomen sisäiseen sotaan.

Wäinö Wuolijoki lähtee helmikuun lopulla höyrylaiva Vinetalla rauhanvälittäjän tehtäviin Suomeen. Mukaansa hän saa Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen sihteeri Möllerin, Tukholman sosialistisen pormestari Lindhagenin, ammattijärjestön puheenjohtaja Thorbergin sekä toimittaja Böhmerin. Tavoitteena heillä on saada punaisten johto ymmärtämään, ettei voitonmahdollisuuksia ole, vaan pyrkimys sopuun valkoisten kanssa on ainoa vaihtoehto.

Höyrylaiva Vinetan seurana on höyrylaiva Heimdahl ja jäätilanteen vuoksi jäänmurtaja Isbrytaren. Laivat tuovat matkustajien lisäksi Poriin ja Turkuun Punaisen Ristin avustuslastin. Mäntyluodossa odottaa 700 skandinaavista pakolaista evakuointia Suomesta.

Karjalan Sanomat lainaa pikku-uutisessaan 2. maaliskuuta sosialidemokraattista Stocholms Tidningenia ja kertoo matkan alkamisesta. Uutisen mukaan laivalla ruotsalaisia sosialisteja seuraa mukana myös entinen senaattori Sulo Wuolijoki. Veljesten etunimet menevät toimitukselta sekaisin. Pitäisi olla Wäinö.


Karjalan Sanomat 2.3.1918

Vinetan viimeinen matka

Ruotsalaisen Svea-yhtiön uudet matkustajahöyrylaivat Heimdall ja Vineta sekä jäänmurtaja Isbrytaren tekevät tammi-helmikuun aikana kaksi onnistunutta matkaa Tukholmasta Mäntyluotoon. Suomi-retkikunnan tehtävä oli tuoda avustuskuormia Suomeen ja evakuoida ruotsalaisia ja muita skandinaaveja Suomesta.

Kolmas matka helmikuun lopussa - samainen jonka matkustajina Wuolijoki seurueineen on - koituu Vinetalle kohtalokkaaksi. Lähellä Mäntyluodon satamaa on pakkautunutta ahtojäätä, johon Vineta juuttuu, samoin apuun tullut jäänmurtaja Isbrytaren. Pian jääkenttä painaa Vinetan kylkiä ja laiva kallistuu, alimmat ikkunaventtiilit antavat periksi ja vettä alkaa tulvia konehuoneeseen.

Jäänmurtaja saadaan irti jäistä ja se ajaa Vinetan vierelle ja matkustajat henkilökohtaisine tavaroineen evakuoidaan siihen. Matkustajat saadaan turvallisesti illalla puoli yhdeksän aikaan Poriin.

Matkustajia evakuoidaan Vinetalta jäänmurtajalle.

Seuraavana päivänä, 26. helmikuuta, Vineta vajoaa näkymättömiin. Höyrylaiva Vinetan hylky, kappale kapinan historiaa, lepää edelleen merenpohjassa Porin edustalla noin 40 metrin syvyydessä, 13 etäisyysminuutin päässä Mäntyluodosta.
Höyrylaiva Vineta uppoaa ahteri edellä. 
Wäinö Wuolijoen paluu Suomeen on dramaattinen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna