Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 25. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Kapinan alettua kansanvaltuuskunta valtaa Suomen Pankin pääkonttorin muutaman päivän kestäneiden neuvottelujen jälkeen tammi-helmikuun 1918 vaihteessa. Kansanvaltuuskunta ottaa haltuunsa myös seitsemän haarakonttoria: Hämeenlinnan, Kuopion, Kotkan, Viipurin, Pietarin, Tampereen ja Turun konttorit.

Suomen Pankin Hämeenlinnan konttorin johtaja Bertel Sundgren ja hänen apulaisensa kamreeri Henrik Gummerus pakenevat Hämeenlinnasta Hauholle Hahkialan kartanoon.

Kapinan ajan Hämeenlinnan konttorin ylivalvojana toimii maltillisena pidetty työväenjohtaja Oskari Sirén apulaisenaan Pauli Jokinen.
Kapinan aikaisia Suomen Pankin asiakirjoja
ja kirjeenvaihtoa on yritetty hävittää polttamalla.

Hauhon Puutavara-Osakeyhtiön johtaja Hannes Aarni kirjoittaa 25. helmikuuta 1918 päivätyn kirjeen Suomen Pankin Hämeenlinnan konttoriin Oskari Sirénille. Yhtiö tarvitsee 50 000 markan vekseliluoton muun muassa maksaakseen työmiestensä palkat.

”Kun näin ahtaana aikana on vaikea saada tavarastaankaan rahaa.”

Rahaa on, mutta kun on tavarassa kiinni.

Aarni ehdottaa, että yhtiön edustaja tulisi 5. maaliskuuta noutamaan 30 000 markkaa rahaa Hämeenlinnan konttorista.

”Se olisi paljon mukavampi kuin kulkea aina Tampereella asti Kansallis-Osakepankista rahaa noutamassa, josta kyllä saamme, jos siellä rahaa riittää. Eikäpä näinä aikoina ole niin sopiva muuten pitkiä matkoja tehdäkään.”

Kirjeessä mainitaan, että takaajina Aarnin itsensä lisäksi ovat maanviljelijät Heikki Puoliväli ja Kalle Sakeri Sappeesta sekä Kustaa Eskola Miehoilasta.

Ylivalvoja Sirén lähettää 26. helmikuuta Suomen Pankin johtokunnalle pyynnön, että johtokunta arvostelisi voiko kyseisen vekseliluoton myöntää Hauhon Puutarava-Osakeyhtiölle.

Sirén kirjoittaa:”Kun emme omasta puolestamme lähemmin tunne asiakirjassa esitettyjen henkilöiden vastuukykyä, emme voi siinä suhteessa mitään lausuntoa antaa, vaikkakaan meillä ei ole syytä epäillä etteikö mainitut henkilöt olisi vastuukykyisiä”.

Hauhon Puutavara-Osakeyhtiö tekee bisnestä mm. myymällä vaunulasteittain halkoja Helsinkiin. Esimerkiksi keväällä 1912 yhtiö tarjosi töitä 300 halonhakkaajalle Tuuloksessa. Silloin siellä tehtiin 10 000 syltä halkoja. Palkka oli 2 mk 50 penniä syleltä.
Porraskosken turbiinikäyttöinen saha ja mylly on yhtiön omistuksessa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna