Siirry pääsisältöön

Kapinanjälkeen Hauholla, 1. toukokuuta 1918

Aamuvarhaisella Siikasenkorven suon laidalla Hauhon Mustilassa kajahtelevat laukaukset. Sääksmäeltä kotoisin olevia Valkeakosken naiskomppanian tyttöjä teloitetaan yli 20. Heidät haudataan teloituspaikalle suohautaan.

Tytöistä suurin osa on työskennellyt Valkeakosken paperitehtaalla. Naiskaartilaiset olivat ensi kerran tositoimissa Alvettulan taistelussa. He joutuvat saksalaisten vangiksi Tuuloksessa. Valkoiset teloittavat heidän vappuaamuna. He olivat 15-23-vuotiaita.

Tuuloksessa vangittuja naiskaartilaisia.
Tuuloksesta läpipäässeet viimeiset punaiset joukot taistelevat Koskella (Hl) ja Hollolassa. Vastassa ovat eversti von Brandensteinin saksalaiset joukot sekä majuri Kalmin Kuhmoisten pirut. Hauholaisista muun muassa useisiin veritöihin osallinen Evert Allonen joutuu vangiksi Koskella ja hänet teloitetaan samantien. Hänen veljensä Väinö viedään Hämeenlinnan vankileirille, jossa hänet teloitetaan. 

Yksi Hauhon punaisten johtohenkilöistä, Väinö Syvänen, onnistuu Syrjäntaan taistelun jälkeen pakenemaan ja hän piiloutuu Hauhon ja Tuulokseen takamaille, Onkimaalle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…