Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 6. maaliskuuta 1918


Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Punaisille annetaan venäjänkielinen taistelukäsky, joka on päivätty 6. maaliskuuta 1918. Tampereen piirin joukoille määrätään ensisijaiseksi tehtäväksi Haapamäen aseman valtaamisen.

Yksi osa taistelukäskyä määrittelee Päijänteeseen rajautuvan rintamaosan itäisellä laidalla Hämeenlinnan ja Lahden joukkojen tehtäväksi Jämsän kirkonkylän valtaamisen, jonka nämä joukot etenevät: toinen osa Petäjävedelle johtavaa tietä ja valtaa tämän aseman, ja toinen osa kulkee Jyväskylää kohti vallatakseen tämän kaupungin.

Lähden ja Hämeenlinnan joukkojen on aloitettava hyökkäyksensä viivyttelemättä. Hämeenlinnan osaston reservi on Hämeenlinnassa.

Hyökkäyssuunnitelman täytäntöönpano on Tampereen rintamaesikunnan huostassa. operaation johdossa ovat Hugo Salmela, Vastén ja venäläinen everstiluutnantti Bulatselj. Suomen punakaartin päällikkö Eero Haapalainen saapuu Tampereelle seuraamaan hyökkäysvalmisteluja. Hän aiheuttaa juovuspäissään lähinnä sekaannusta.

Edessä ovat ankarat taistelut, jossa valkoisten ja punaisten joukoissa taistelevat hauholaiset joutuvat rintamalla vastakkain.

Hauholla lapsuutensa asunut jääkäri Leonard Knaapi haavoittui helmikuun puolivälissä Paarlammin taistelussa käteen, mutta pystyi jatkamaan voitokasta taistelua ja ampumaan kuularuiskulla yhdelläkin kädellä. Mannerheim kiitteli tuoreeltaan Knaapia sähkeellä ja hänet ylennetään jääkäriluutnantiksi.

"Osotetusta urhoollisuudesta, neuvokkuudesta ja järjestämiskyvystä on ylipäällikkö korottanut seuraavat jääkäriupseerit luutnanteiksi:"

Valkoinen Suomi 6.3.1918
Ylennysuutinen julkaistaan uudessa Valkoinen Suomi -lehdessä. Sen ensimmäinen numero julkaistaan Vaasassa keskiviikkona 6. maaliskuuta 1918. Lehti on syntynyt senaatin ja valkoisen armeijan ylipäällikön yhtäpitävän mielipiteen mukaan jakamaan mahdollisimman luotettavia sotatietoja niin rintamilla taisteleville vapaussankareille kuin heidän omaisilleen rintaman takana.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna