Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 20. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.


Tänään, 20. maaliskuuta, oli tarkoitus järjestää Suomessa kunnallisvaalit. Vaalit ovat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit Suomessa. Olosuhteiden vuoksi vaalit siirretään useissa kunnissa loppuvuoteen 1918.

Porvarilliset ehdokkaat saavat joulukuun 1918 - tammikuun 1919 aikana järjestetyissä vaaleissa koko maan tasolla 64,1 % äänistä ja sosialistit 35,9 %. Sosialistien menestystä heikentää se, että merkittävä määrä heidän kannattajiaan oli vankileireillä. Äänestysvilkkaudessa on suuria eroja, pienin prosentti on Kaskisissa, jossa uurnille lähtee 0,7 % äänioikeutetuista.

Hauholla sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kokous valitsee yhdeksänhenkisen kunnanvaltuuston jo helmikuun 1918 puolivälissä, Hauhon ensimmäisen valtuuston. Aiemmin päätökset on tehty kaikkien äänivaltaisten kuntalaisten kokouksessa, kuntakokouksessa.

Hauhon punainen kunnanvaltuusto valitsi puheenjohtajakseen työmies Kalle Mennströmin Alvettulasta ja sihteeriksi ompelijatar Anna Hakalan Hyömäestä. Muut valtuuston jäsenet olivat suutari Erland Lehtinen Kirkonkylästä, työmies Erik Rantanen Tuulimyllystä, työmies Joose Virtanen Kaukkalasta, palstatilallisen poika Eemeli Iisalo Hauhontakaa, työmies Edvart Niemi Portaasta, sekatyömies Juho Nieminen Tuittulasta, torppari Emil Salminen sekä torpparinpoika Väinö Syvänen Sotjalasta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna