Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla 5. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.
”Suomenmielinen ja kansanvaltainen” Hämeen Sanomat oli lakannut ilmestymästä, viimeisin lehti ilmestyi kapinan alkaessa 29.1.1918. Tiedonvälitys seudulla oli punaisen lehdistön toimittamaa kolmen kuukauden ajan.

”Sosialidemokratinen työväenlehti” Hämeen Voima oli ainoa lehti, joka Hämeenlinnan seudulla sai ilmestyä punaisen vallan aikana. Ensimmäinen lehti punaisten vallankumouksen jälkeen ilmestyi tiistaina 5. helmikuuta.

Valkoisessa Suomessa porvarillisia lehtiä ilmestyi edelleen. Yksi näistä oli Karjalassa ilmestyvä nuorsuomalainen Käkisalmen Sanomat, jota jaettiin suojelukuntain välityksellä.

Helmikuun 5. päivänä Käkisalmen Sanomat julkaisi hauholaisen Wäinö Wuolijoen haastattelun. Wuolijoki oli valittu maaliskuussa 1917 senaatin talousosaston jäseneksi ja elintarviketoimituskunnan päälliköksi. Senaattori Wuolijoen mitta täyttyi elokuussa, kun maassa oli maatalouslakkoja ja elintarvikepula paheni entisestään.

Kuvassa nk. voikokous Senaatintorilla. Museovirasto, historian kuvakokoelma

Helsingissä Senaatintorin voikokous vaati elokuussa elintarvikesenaattori Wuolijoelta selvitystä elitarviketilanteesta. Voinhimoinen väkijoukko murtautui Valion voivarastoon ja ryhtyi siirtämään voita kauppoihin.

Arvostelusta suuttunut Wuolijoki erosi kamaritoimituskunnan elintarvikepäällikön tehtävistä ja samalla myös senaatista 13. elokuuta 1917.

Vuoden 1917 lopulla elintarvikepula syveni entisestään. Suomen senaatti lähetti Wäinö Wuolijoen Saksaan selvittämään mahdollisuutta saada sieltä elintarvikkeita. Paluumatkan hän teki Tukholman kautta. Matkan aikana kotimaassa oli puhjennut aseellinen välienselvittely, kapina. Wäinö Wuolijoki kuului sosialidemokraattisen puolueen sisällä äärikeinojen vastustajiin.  Hän etsi tovereineen kaikin keinoin pikaisia rauhan mahdollisuuksia.

Tukholmassa hän antoi Dagens Nyheter -lehdelle haastattelun. Käkisalmen Sanomat siis julkaisi tuon haastattelun 5. helmikuuta:
”Senaattori Wuolijoki ei tahtonut salata miten suurta huolta ja levottomuutta viime päivien tapahtumat ovat Suomessa herättäneet. N.k. punakaarti on venäläisen sotaväen avulla kasvanut mahtavimmaksi kuin itse sosialidemokraattinen puolue ja on eroittautunut erikoisesti taistelujärjestöksi, joka on anarkistinen, ei sosialistinen.”

Käkisalmen Sanomat 5.2.1918



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset ...
2 kommenttia
Lue lisää

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä...
Lähetä kommentti
Lue lisää