Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 3. helmikuuta 1918


Sunnuntaiaamuna 3. helmikuuta Hauhon vallankumouskomitea tekee edellisillan agitaatiotilaisuuden innoittamana päätöksen ryhtyä aseelliseen toimintaan. Kapina alkaa Hauholla toden teolla.
Kokkilassa ryhdytään lakkokiihkoilijana tunnetun Evert Allosen johdolla heti toimiin.
Hauhon poliisikonstaapeli Vihtori Kulmala ammutaan Kokkilassa heti samana päivänä. Siinä ehkä kostetaan joitain vanhoja kaunoja kuten myös seuraavassa, vielä samana päivänä Kokkilassa tapahtuneessa ampumistapauksessa.
Punaiset pidättävät Sotjalan kansakoulun opettaja Eemeli Keskitalon Kokkilassa. Punaisten joukkoa johtaa jälleen kokkilalainen Allonen. Eemeli Keskitalo oli toimittanut Allosen mm. maatalouslakkojen ja marraskuun lakkojen aikaisista toimistaan Hauhon syyskäräjillä 1,5 kuukaudeksi vankeuteen. Vankilasta vapautunut Allonen on hautonut kostotoimia Keskitaloa vastaan.
Sunnuntaina kello 11 tietämissä opettaja Keskitalo lähtee kotiinsa Juntulan Soverille Sotjalan kansakoululta. Potkukelkalla matkaa tehneen Keskitalon pysäyttävät Kokkilassa 3-4 miestä. Miehet vievät hänet Pietilän talon ”kansliaan”, jossa on lisää punaisia, 15–20 miestä.
Pian Pietilään saapuu myös Evert Allonen. Allonen hymyilee lempeästi tavatessaan Keskitalon. Miehet ojentavat jokainen pyssynsä opettajaa kohti ja Allonen samoin Browninginsa. Keskitaloa ammuttaan neljästi ja hänet jätettään Pietilän saliin haavoittuneena.
Pietilän nuori isäntä Janne saa puhuttua punaisilta luvan viedä Keskitalo lääkäriin. Hänet viedään rekikyydillä Hämeenlinnan läänin sairaalaan, jossa lääkärit pitävät tapausta toivottomana, mutta saavat pelastettua hänet.
Eemeli Keskitalo selviää ja jatkaa opettajan työtään Sotjalan kansakoulussa vuoteen 1939 saakka. Hän kirjottaa 1920 kirjasen Hauholaisten osuus vapaustaistelussa.
Vuonna 1919 Keskitalo antaa oppilailleen ainekirjoituksen aiheeksi ”Sota-aika 1918”.
Sotjalan kansakoulun oppilas Ida Kekkonen kirjoittaa aineessaan Sotaa paossa: ” Vähänaikaa ennemmin sain kuulla, vielä ikavämmän surun täräyksen. Sain kuulla että rakasta Opettajaani oli pahoin pidelty. Nyt oli nin raskas olla. Monet illat itkin katkerasti, pikkusiskooni tuudittaessa.”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu. Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle. Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan. Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä. Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa