Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 21. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hämeen Voima -lehdessä julkaistaan 21. helmikuuta yleisönosastolla Hauhon kirkonkylän maataloustyöväen ammattiosaston johtokunnan kirjoitus, jossa todetaan työmies Kalle Kuusion nauttivan taasen ammattiosaston luottamusta ja tehdään tiettäväksi, että hänet on otettu takaisin jäseneksi. Johtokunta pyytää kohtelemaan Kuusiota kuten kunnon toveria ikään.

Hämeen Voima 21.2.1918 
Kuusio on arvatenkin ollut edellisvuoden maatalouslakkojen aikaan rikkuri ja työskennellyt maataloustöissä lakosta välittämättä. Lakkovahdit ja innokkaimmat agitaattorit ilmoittivat, etteivät rikkurit saa mistään töitä, eikä heitä päästetä enää työväentalon ovesta sisälle, elleivät he sovitukseksi maksa 600 markkaa sakkomaksua ja pyydä anteeksi työväenyhdistyksen edessä menettelyään.

Sakko vastaa punakaartilaisen 40 päivän palkkasummaa. Huonosti toimeentulevaksi mainitulle 45-vuotiaalle 3 lapsen isälle summa on suuri. Liekö maksanut vai muuten asiansa sopinut.

Valkoiset kohtelevat mielestään Kuusiota kapinan jälkeen kuten kunnon toveria ikään. Kalle Kustaa Kustaanpoika Kuusio mestataan ampumalla 22. toukokuuta 1918. Surmamotiiviksi kirjataan ”punarosvo”.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset ...
2 kommenttia
Lue lisää

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä...
Lähetä kommentti
Lue lisää