Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 20. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Punaisten yleishyökkäys kaikilla rintamilla käynnistyy 20. helmikuuta. Hämeessä on edelleen varsin hiljaista. Hyökkäyksen pääpaino ja tavoite on vallata Haapamäen risteysasema. Punaisten tarkoituksena on iskeä myös etelämpänä, missä valkoiset olivat ryhmittäytyneet Kuhmoisten kirkonkylään.


Näihin taisteluihin osallistuu hauholaisia molemmilla puolilla. Pohjois-Hämeen rykmentin joukkoja taistelee Kuhmoisissa ja Hämeenlinnan punakaarti hyökkää heitä vastaan. Punaiset tekivät muutamia kiivaita hyökkäyksiä Kuhmoisten kirkonkylää vastaan. Heillä oli konekiväärejä ja tykkejäkin.


Punaiset menettävät yhden konekivääreistään, kun tykinlaukausten pillastuttama hevonen karkaa valkoisten puolelle kallisarvoinen konekivääri reessään. Hämeenlinnan punakaarti joutuu hajaannustilaan ja he palaavat takaisin Hämeenlinnaan. Punaisten yleishyökkäys kutistuu muutamaksi yksittäiseksi iskuksi.


Pohjois-Hämeen I pataljoonassa joukkueen päällikkönä toimiii hauholaisen Hahkialan kartanon omistajan Axel Charpentierin 20-vuotias poika Claes Axel Gustaf Charpentier. Hän siirtyy miehineen Jämsästä Kuhmoisiin 20. helmikuuta ja ottaa osaa valkoisten puolella Kuhmoisten taisteluihin.


Charpentier pelastuu Kuhmoisissa täpärästi tykinammuksen tieltä: ”Kerran meni tykinkuula niin läheltä, että putosin maahan istumaan sen ilmavedosta”.


Charpentierin johtama Pohjois-Hämeen I pataljoonan I komppanian I joukkue jää kuukaudeksi Kuhmoisiin. Pohjois-Hämeen I pataljoona siirretään Kuhmoisissa Hans Kalmin alaisuuteen.
Sen verran siellä siunaantuu luppoaikaa, että Charpentier säveltää joukkueelleen oman marssin. Sanat siihen tekee Aksel Lehmusto kumppaneineen: ”Leipää ja vellii ja vellii ja leipää se lahtaripoika syöpi, juustoo ja voita hän päälle saapi, kun punaharmaan lyöpi…”

C. A .G Charpentier sävelsi joukkueelleen oman marssin.  
Kapinan jälkeen Charpentier väittelee filosofian tohtoriksi ja hänestä tulee valtion laidunkokeiden tarkastaja ja sittemmin nurmitalouden dosentti Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…