Hauhon punakaarti on ollut kymmenen päivää Hämeenlinnassa harjoittelemassa ja vartiopalveluksessa. Hauholta lähdettiin pakoon Lammin suojeluskuntalaisia, joiden huhuttiin tulevan Evolta porvareiden pyynnöstä apuun.
Nyt on otollinen aika palata takaisin Hauholle ja ottaa pitäjä haltuun ja ryhtyä pyörittämään kunnan hallintoa punaisten komennossa.
Torstaina 14. helmikuuta punakaartilaiset palaavat takaisin Hauholle. Syväojan torpan poika ja Sappeen työväenyhdistyksen aktiivi, työmies Väinö Syvänen liittyi työväen järjestyskaartiin heti kun se perustettiin Hauholle marraskuussa 1917.
Järjestyskaarti on järjestäytynyt helmikuun alussa punakaartiksi, esikunta on perustettu Hämeenlinnassa ollessa. Syvänen kuuluu punakaartin esikuntaan, mutta saa siitä eron kun hänet 27. helmikuuta valitaan kunnallisjärjestön kokouksessa Hauhon kunnanvaltuuskuntaan eli kunnanvaltuustoon.
Kykeneväksi mieheksi tunnettu 27-vuotias Syvänen valitaan myös punaisten haltuun ottaman Hauhon Säästöpankin pankkivaltuusmieheksi yhdessä Kalle Menströmin ja Onni Reuterin kanssa.
Tämän lisäksi Syvänen toimii keväällä 1918 myös taksoituslautakunnassa, kunnallislautakunnan tilien tarkastajana, kansakoulun johtokunnan jäsenenä, puhelinlaitoksen johtokunnassa ja syytettyjen oikeudenkäyntiapumiehenä vallankumousoikeudessa.
Punakaarti on laittanut kunnallishallinnon rattaat pyörimään omaan malliinsa. Hauhon punakaartissa on enimmillään noin 400 jäsentä. Punakaartilaisille luvataan maksaa palkkaa 15 markkaa per päivä, 450 markkaa kuukaudessa. Se on yksi kannustin liittyä punakaartiin.
Nyt on otollinen aika palata takaisin Hauholle ja ottaa pitäjä haltuun ja ryhtyä pyörittämään kunnan hallintoa punaisten komennossa.
Torstaina 14. helmikuuta punakaartilaiset palaavat takaisin Hauholle. Syväojan torpan poika ja Sappeen työväenyhdistyksen aktiivi, työmies Väinö Syvänen liittyi työväen järjestyskaartiin heti kun se perustettiin Hauholle marraskuussa 1917.
Järjestyskaarti on järjestäytynyt helmikuun alussa punakaartiksi, esikunta on perustettu Hämeenlinnassa ollessa. Syvänen kuuluu punakaartin esikuntaan, mutta saa siitä eron kun hänet 27. helmikuuta valitaan kunnallisjärjestön kokouksessa Hauhon kunnanvaltuuskuntaan eli kunnanvaltuustoon.
Kykeneväksi mieheksi tunnettu 27-vuotias Syvänen valitaan myös punaisten haltuun ottaman Hauhon Säästöpankin pankkivaltuusmieheksi yhdessä Kalle Menströmin ja Onni Reuterin kanssa.
Tämän lisäksi Syvänen toimii keväällä 1918 myös taksoituslautakunnassa, kunnallislautakunnan tilien tarkastajana, kansakoulun johtokunnan jäsenenä, puhelinlaitoksen johtokunnassa ja syytettyjen oikeudenkäyntiapumiehenä vallankumousoikeudessa.
Punakaarti on laittanut kunnallishallinnon rattaat pyörimään omaan malliinsa. Hauhon punakaartissa on enimmillään noin 400 jäsentä. Punakaartilaisille luvataan maksaa palkkaa 15 markkaa per päivä, 450 markkaa kuukaudessa. Se on yksi kannustin liittyä punakaartiin.
 |
| Väinö Syväselle on maksettu palkkaa kuudesta päivästä punakaartissa helmikuun loppupuoliskolla. VRYO akti 15. |
Marraskuussa 1917 säädettiin Suomeen uudet kunnallislait. Aiemmin äänioikeus perustui varallisuuteen, mutta äänioikeuden saivat kaikki 20 vuotta ennen vaalivuotta täyttäneet. Maaliskuulle 1918 säädetyt ensimmäiset vaalit jouduttiin kapinan takia lykkäämään joulukuulle 1918. Hauholla punahallinto perusti kuitenkin oman kunnanvaltuuston, jota alkuun kutsuttiin kunnanvaltuuskunnaksi. Valtuutetut valittiin kansankokouksissa.
Kommentit
Lähetä kommentti