Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 13. helmikuuta 1918

Kaikki polut johtavat Hauholle.

Pietarinsuomalaiset Rahjan veljekset ovat bolsevikkejä ja punaisten johtohenkilöitä keväällä 1918. Jukka Rahja organisoi Lenin-yhteyksillään niin kutsutun suuren asejunan Pietarista Tampereelle, jonne se saapuu 2. helmikuuta. Matkan varrella junasta jaetaan aseita ja ammuksia paikallisille punakaarteille.

Jukka Rahja haavoittuu pahoin taistelussa, jossa valkoiset yrittävät pysäyttää asejunan Kämärän asemalla. Rahjan jopa huhutaan kuolleen viipurilaisessa sotilassairaalassa. Uutisen Rahjan kuolemasta julkaisee mm. Keskisuomalainen-lehti 13. helmikuuta 1918.

Keskisuomalainen 13.2.1918
Mutta huhut Jukka Rahjan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Kapinan jälkeen hän on keskeinen henkilö suomalaista kommunistista puoluetta perustettaessa elokuussa 1918.

Jukka Rahja ammutaan 31. elokuuta 1920 niin sanotuissa Kuusisen klubin murhissa. Näiden murhien vastuullisena päätekijänä pidetään Voitto Elorantaa. Hänet todetaan syylliseksi ja teloitetaan Pietarissa marraskuussa 1922.

Voitto Viktor Eloranta (Johan Viktor Lindroos) on suomalainen kansakoulunopettaja ja sanomalehtimies. Janakkalassa syntynyt Eloranta työskentelee kansakoulunopettajana Hauhon Miehoilan ja kirkonkylän kansakouluissa 1899–1903. Sulo ja Wäinö Wuolijoki houkuttelevat Elorannan mukaan politiikkaan. 

Voitto Eloranta on myös taidemaalari. Kuva Elorannan maalauksesta on Vanhan raitin kyläkirjasta Eilistä tavoittamassa.

Eduskuntaan Eloranta valitaan Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa vuonna 1907 ja myöhemmin vielä uudelleen kaudeksi 1909–1910. Hän edustaa sosialidemokraattista puoluetta.

Toukokuussa 1910 Eloranta ostaa puolisonsa kanssa 30 hehtaaria maata Espoon Lintuvaarasta. Minne hän perustaa kauppapuutarhan ja rakentaa perheelleen kotitalon sekä huvilan ystävilleen Sulo ja Hella Wuolijoelle. Wuolijoen asuvat Albergassa vuoteen 1914 asti.

Eloranta kuitenkin ajautuu nopeasti talousvaikeuksiin ja myy tiluksensa jo heinäkuussa 1911 perustetulle Osakeyhtiö Terholalle, jonka hän muodostaa yhdessä Lauri af Heurlinin ja Wäinö Wuolijoen kanssa. Yhtiön tarkoituksena on ryhtyä ”harjoittamaan järkiperäistä sianhoitoa".

Kaksi vuotta myöhemmin käydyssä pakkohuutokaupassa tilukset siirtyvät kokonaan Heurlinin omistukseen, kun Eloranta on ilmeisesti joutunut selvitystilaan. Lauri af Heurlin on näyttelijä Elli Tompurin aviomies.

Yksi Hauho-kiemura vielä tästäkin: Mäntän pataljoonassa kapinassa taistellut Juntulan Roope tanssittaa Elli Tompuria innokkaasti Tyyne Wuolijoen häissä. ”Tanakka Roope-setä tanssi lyhyin askelin miltei paikallaan, mutta keinutti tyttöä niin että helmat liehuivat. Hauho puhui vielä vuosia jälkeenpäin, miten Roope tuulispäänä tanssitti Elli Tompuria”, Hellan tytär Vappu Tuomioja muistelee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu.

Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle.

Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan.

Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä.

Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa So…

Kapinanaikaan Hauholla, 25. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 25. päivänä käydään Pälkäneellä Laitikkalan taistelu. Valkoisten joukoissa on miehiä Renvaldin pataljoonasta, Linsénin Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonasta sekä Ylöjärven ja Teiskon asevelvollisia luutnantti Palomäen johdolla. Vastassa on ainakin kaksi turkulaiskomppaniaa punakaartilaisia.

Hyökkäys alkaa keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun valkoiset laskevat Kyllön joella lautat veteen ja ylittävät joen meijerin yläpuolelta yön pimeydessä. He etenevät kohti Kissalammia ja sen ohi Heikkilöiden väliselle peltoaukealle hiljaisuuden vallitessa. Onko vihollinen paennut ja jättänyt Laitikkalan? Myös Harhalan sillan luona edetään.

Yhtäkkiä etummaisten miesten ollessa lähestymässä peltoaukean reunalla olevaa metsää alkaa vihollisen helvetillinen tulitus, kuularuiskuilla ja kivääreillä. Punaiset ampuvat räjähtäviä luoteja.

Ensihetkessä 11 valkokaartilaista kaatuu pellolle. Taistelun kuluessa heitä kaatuu vielä 17 lisää. Nelisenkymmentä valkoista haavoittuu. Valkoiset ve…