Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 13. helmikuuta 1918

Kaikki polut johtavat Hauholle.

Pietarinsuomalaiset Rahjan veljekset ovat bolsevikkejä ja punaisten johtohenkilöitä keväällä 1918. Jukka Rahja organisoi Lenin-yhteyksillään niin kutsutun suuren asejunan Pietarista Tampereelle, jonne se saapuu 2. helmikuuta. Matkan varrella junasta jaetaan aseita ja ammuksia paikallisille punakaarteille.

Jukka Rahja haavoittuu pahoin taistelussa, jossa valkoiset yrittävät pysäyttää asejunan Kämärän asemalla. Rahjan jopa huhutaan kuolleen viipurilaisessa sotilassairaalassa. Uutisen Rahjan kuolemasta julkaisee mm. Keskisuomalainen-lehti 13. helmikuuta 1918.

Keskisuomalainen 13.2.1918
Mutta huhut Jukka Rahjan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Kapinan jälkeen hän on keskeinen henkilö suomalaista kommunistista puoluetta perustettaessa elokuussa 1918.

Jukka Rahja ammutaan 31. elokuuta 1920 niin sanotuissa Kuusisen klubin murhissa. Näiden murhien vastuullisena päätekijänä pidetään Voitto Elorantaa. Hänet todetaan syylliseksi ja teloitetaan Pietarissa marraskuussa 1922.

Voitto Viktor Eloranta (Johan Viktor Lindroos) on suomalainen kansakoulunopettaja ja sanomalehtimies. Janakkalassa syntynyt Eloranta työskentelee kansakoulunopettajana Hauhon Miehoilan ja kirkonkylän kansakouluissa 1899–1903. Sulo ja Wäinö Wuolijoki houkuttelevat Elorannan mukaan politiikkaan. 

Voitto Eloranta on myös taidemaalari. Kuva Elorannan maalauksesta on Vanhan raitin kyläkirjasta Eilistä tavoittamassa.

Eduskuntaan Eloranta valitaan Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa vuonna 1907 ja myöhemmin vielä uudelleen kaudeksi 1909–1910. Hän edustaa sosialidemokraattista puoluetta.

Toukokuussa 1910 Eloranta ostaa puolisonsa kanssa 30 hehtaaria maata Espoon Lintuvaarasta. Minne hän perustaa kauppapuutarhan ja rakentaa perheelleen kotitalon sekä huvilan ystävilleen Sulo ja Hella Wuolijoelle. Wuolijoen asuvat Albergassa vuoteen 1914 asti.

Eloranta kuitenkin ajautuu nopeasti talousvaikeuksiin ja myy tiluksensa jo heinäkuussa 1911 perustetulle Osakeyhtiö Terholalle, jonka hän muodostaa yhdessä Lauri af Heurlinin ja Wäinö Wuolijoen kanssa. Yhtiön tarkoituksena on ryhtyä ”harjoittamaan järkiperäistä sianhoitoa".

Kaksi vuotta myöhemmin käydyssä pakkohuutokaupassa tilukset siirtyvät kokonaan Heurlinin omistukseen, kun Eloranta on ilmeisesti joutunut selvitystilaan. Lauri af Heurlin on näyttelijä Elli Tompurin aviomies.

Yksi Hauho-kiemura vielä tästäkin: Mäntän pataljoonassa kapinassa taistellut Juntulan Roope tanssittaa Elli Tompuria innokkaasti Tyyne Wuolijoen häissä. ”Tanakka Roope-setä tanssi lyhyin askelin miltei paikallaan, mutta keinutti tyttöä niin että helmat liehuivat. Hauho puhui vielä vuosia jälkeenpäin, miten Roope tuulispäänä tanssitti Elli Tompuria”, Hellan tytär Vappu Tuomioja muistelee.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…