Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 11. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Tammi-helmikuun vaihteessa pohjoiseen valkoisten joukkoihin lähteneistä 40 hauholaisesta 17 taistelee Mäntän-Kuoreveden rintamalla Mäntän pataljoonassa. Heidän joukossaan mm. Hauhon nimismies Harry Pomoell ja Robert Juntula, joka myöhemmin oli esikuvana Hella Wuolijoen ja Bertolt Brechtin luomalle näytelmähahmolle, Puntilan isännälle.

Eräs näistä Mäntän pataljoonan Hauhon miehistä tarttuu kynäänsä ja kirjoittaa 11. helmikuuta päivätyn kirjeen kotiin. Huoli kotiväestä ja töiden sujumisesta painaa mieltä. Hän oli lähtenyt 3. helmikuuta kotoaan eikä sen jälkeen ollut kuullut Hauhon asioista.

Hän kirjoittaa: ”Työt ne on sinun itse järjestettävä niinkun parhaiten osaat. Koittakaa olla levollisia, älkää menettäkö mielenmalttianne. Kyllä vielä uusi päivä kaikki muuttaa voi. Sanon Saarijärven Paavon tavoin, vaikka kokee, eipä Herra meitä hylkää.”

Mäntän pataljoonan esikunta. Pöydän päässä jääkäriluutnantti Väinönheimo. Kuva kirjasta Suomen vapaussota kuvissa.

Mäntän joukkojen päällikkönä on jääkäriluutnantti Gerhard Yrjö Väinönheimo. He kuuluvat eversti Martin Wetzerin johtamaan Hämeen ryhmään, jonka rintamavastuu on Näsijärvestä Päijänteeseen. Helmikuun alussa tärkeä puolustuskohde on Haapamäen strategisesti merkittävä risteysasema.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna