Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä
Lähetä kommentti
Lue lisää
Uusimmat tekstit

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin: Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan. Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston, haudoilla unohdetuilla sammalseppele on. Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut, ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanjälkeen Hauholla, 1. toukokuuta 1918

Aamuvarhaisella Siikasenkorven suon laidalla Hauhon Mustilassa kajahtelevat laukaukset. Sääksmäeltä kotoisin olevia Valkeakosken naiskomppanian tyttöjä teloitetaan yli 20. Heidät haudataan teloituspaikalle suohautaan. Tytöistä suurin osa on työskennellyt Valkeakosken paperitehtaalla. Naiskaartilaiset olivat ensi kerran tositoimissa Alvettulan taistelussa. He joutuvat saksalaisten vangiksi Tuuloksessa. Valkoiset teloittavat heidän vappuaamuna. He olivat 15-23-vuotiaita. Tuuloksessa vangittuja naiskaartilaisia. Tuuloksesta läpipäässeet viimeiset punaiset joukot taistelevat Koskella (Hl) ja Hollolassa. Vastassa ovat eversti von Brandensteinin saksalaiset joukot sekä majuri Kalmin Kuhmoisten pirut. Hauholaisista muun muassa useisiin veritöihin osallinen Evert Allonen joutuu vangiksi Koskella ja hänet teloitetaan samantien. Hänen veljensä Väinö viedään Hämeenlinnan vankileirille, jossa hänet teloitetaan.  Yksi Hauhon punaisten johtohenkilöistä, Väinö Syvänen, onnistuu Syrjänta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanjälkeen Hauholla, 30. huhtikuuta 1918

Paluu järjestäytyneeseen yhteiskuntaan alkaa. Kolmen kuukauden tauon jälkeen Hämeen Sanomat alkaa ilmestyä. Ensimmäinen numero kapinan jälkeen toimitetaan vapunaattona 30. huhtikuuta. Alkuun lehteä on tarkoitus julkaista kolmena päivänä viikossa.   Hämeen Sanomat 30.4.1918. Ensimmäiseen numeroon on koottu selvityksiä kapinan ajan tapahtumista Hämeessä ja maailmalla sekä kuulutuksia ja ohjeita yleisen järjestyksen saamiseksi raiteilleen. Myös asianajajat, etsivät ja liikkeet alkavat ilmoitella, tietyille tavaroille on erityisesti kysyntää. Hämeen Sanomat 2.5.1918. Hämeen Sanomien toiseen numeroon ehtii lyhyt selvitys Hauhon viimeaikaisista tapahtumista. Uutisen mukaan 30. huhtikuuta on Hauholta toimitettu Hämeenlinnaan suuri joukko vankeja ja sotasaalista. Hämeen Sanomat 2.5.1918.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanaikaan Hauholla, 29. huhtikuuta 1918

Kiivaat taistelut jatkuvat Tuuloksessa Pannujärvellä ja Syrjäntakana. Vastakkain ovat Hauholta kohti Lahtea rynnistävät punaiset ja heidän matkaansa katkaisevat saksalaiset. Hauholla on jo tilanne rauhoittunut, valkoiset, Ruotsalainen prikaati ja saksalaiset ovat miehittäneet Hauhon joka sopukan. Retkikunnat ryhtyvät etsimään ja vangitsemaan metsissä harhailevia punaisia. Vankeja on satoja, omapaikkakuntalaisia ja vieraita. Ruotsalaisen prikaatin miehiä ja heidän vankejaan Hauhontakana. Hauholla pannaan toimeksi. Kirkonkylässä Poltin taloon kokoontuu 29. huhtikuuta joukko miehiä perustamaan suojeluskunnan esikuntaa. Alueen kaoottinen tilanne on saatava hallintaan. Esikuntatuomariksi ryhtyy Hauhon nimismies, Kalmin joukoissa taistellut ja haavoittunut Harry Pomoell. Ensi töiksi ryhdytään keräämään kaatuneita maastosta, tunnistamaan heitä sekä järjestämään vangiksi jääneiden kuulusteluja. Kaatuneita kootaan Toppolan latoon Kirkonkylälle, samoin kaikenlaista irtainta omaisuut
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanaikaan Hauholla, 27. huhtikuuta 1918

Tunnelma tiivistyy. Hauhon rintamalla sattuu ja tapahtuu. Lauantai-aamuna kello 4.30 punaiset aloittavat tykkitulen valkoisten asemiin Alvettulassa. Neljän tunnin tykkikeskityksen jälkeen puoli yhdeksältä alkaen jalkaväki hyökkää sillalle ja osa pääsee sen yli rantapenkereen ja rakennusten suojaan. Lahtareiden kaksi kuularuiskua menee epäkuntoon. Kiväärituli niittää satoa sillan yli hyökkäävien punaisten joukossa. Bobackasta nousee sankka savu, päärakennus on syttynyt punaisten kranaatista tuleen. Renvaldin pataljoonan esikunnasta lähetetään lisää miehiä, noin 60 sotilasta ja kaksi kuularuiskua. Lisävoimien avulla punaiset saadaan pakoitetuksi takaisin Alvettulanjoen toiselle puolelle. Rintama rauhoittuu puolenpäivän aikaan.  Alvettulan vuonna 1916 valmistunut silta. Joen yli peräytyneet punaiset keskustelevat antautumisestaan, mutta Valkeakosken naiskaartilaiset haluavat vielä koettaa. He lupaavat hyökätä edellä. Kello 4 iltapäivällä alkaa uusi hyökkäys. Tytöt raivaavat
Lähetä kommentti
Lue lisää