Sota-aika 1918 Hauholla

On 7. huhtikuuta, ensimmäinen sunnuntai pääsiäisen jälkeen. Lehdesmäessä ja Rukkoilassa herätään sunnuntaiaamuun ja jatketaan siitä mihin edellispäivänä jäätiin. Vihollisen tykit alkavat jyskyä vastakkaisella rannalla aamukuudelta. Tällä kertaa ammutaan Iso-Roineen ylitse Leppäniemestä. Valkoiset saavat päivän aikana Lehdesmäessä ja Rukkoilassa niskaansa 145 paukausta sekä lisäksi kivääri- ja kuularuiskutulta. Saldona on pari mökkiä, jotka syttyvät palamaan sekä yksi kuollut hevonen.  Päivän Aamulehti ja yksi lisämauste sodan nimisoppaan.  Tampereella ilmestyy Eetu A. Alhan päätoimittama Aamulehti ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 28. päivän. Lehti on 2-sivuinen ja siinä selostetaan yleispiirteisesti Tampereen valtauksen kulkua ja kerrotaan tulevista toimista kaupungin toiminnan saattamiseksi raiteilleen. Sodan syitä perkaavassa artikkelissa käytetään sodasta myös nimitystä sisällinen sota. Lehdessä arvellaan, että sitä ei vielä voi julkaista säännöllisesti, sillä...

Punaiset menettävät Tampereen. Viimeinenkin punaisten vastarinta Pyynikillä ja Pispalassa nujerretaan huhtikuun 6. päivän aamuna. Valkoinen lehdistö uutisoi myös Hauhon, Tuuloksen ja Lammin olevan vallattuja. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Sotjalan taistelussa 2. huhtikuuta kovia kokeneet pohjanmaan pojat jatkavat vartiointia Lehdesmäessä. Lehdesmäen niemekkeellä on joen itärannalla pieni kymmenen miehen etuvartioasema vihollisen puolella, Lehdesmäen talon navetan kivijalassa. Lehdesmäen silta. Punikkien linja on lähimmillään vain jonkun kymmenen metrin päässä. Punaiset koettavat huudoillaan ärsyttää vihollistaan: ”Tulkaa saatanat Laihian lahtarit hakemaan reppunne pois”. Heiltähän oli jäänyt muutamaa päivää aikaisemmin kaikessa hötäkässä reput, vieläpä hyvin eväin, Sotjalaan erään talon pihaan.  Hjalmar Frisellin piirros taisteluasemista Lehdesmäessä. Sota-arkisto.  Huhtikuun 6. päivänä punaiset intoutuvat pommittamaan valkoisten asemia tykeillään Sot...

Vallankumouksen palveluksessa olevat lehdet jatkavat edelleen Etelä-Suomessa ilmestymistään. Lehtien palstoilla käydään propagandasotaa, kerrotaan omien menestyksestä ja lahtareiden ahdingosta. Hämeenlinnassa ilmestyy sosialidemokratinen työväenlehti Hämeen Voima. Lehteä julkaistaan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Hämeen Voimassa kerrotaan muun muassa kuinka Suomen punakaartin Hämeenlinnan Ensi-Avulle on kerätty varoja lahjoituksin. Seudun työväenyhdistyksissä on kiertänyt keräyslistoja. Hauholaisista työväenyhdistyksistä keräysasiassa on kunnostautunut Portaan työväenyhdistys, jonka keräystulos on 513 markkaa 14 penniä. Lisäksi aktiivisina ovat olleet Ilmoilan työväenyhdistys keräten 163 markkaa, Sappeen työväenyhdistys 117 markkaa ja Metsäkulman työväenyhdistys 23 markkaa. Ensi-Apu hoitaa punakaartien lääkintähuoltoa. Paikalliset ensiapuosastot vastaavat käytännön toiminnasta. Kuvassa Pispalan punakaartin hoitajia. Ensi-Avun tunnuksena oli ensin valkoinen risti pun...

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset ...

Väinö Syvänen on ollut erossa punakaartista. Hän on ollut punaisen hallinnon johtavia henkilöitä Hauholla, kunnanvaltuutettuna ja myös monissa muissa luottamustehtävissä. Valkoisten saavuttua Hauholle kunnanvaltuuskunta on lakannut toimimasta samoin muut luottamuselimet. Huhtikuun 3. päivänä hän tarkastelee edellispäivänä sotasaaliikseen saamansa selkäreppua. Siellä on kahdet sukat, käsineet, vyö ja ruokatavaraa ynnä villatakki. Väinö miettii, kukahan lahtareista näitä Lehdesmäessä kaipailee? Vai makaako repunomistaja kylmenneenä Pyhäjärven jäällä? Väinö Syvänen on palannut siviilihallinnon hommista takaisin punakaartiin. Huhtikuun 2. päivänä hän osallistuu taisteluun Sotjalassa. He marssivat kirkolta kohti Hovinkartanoa, kun selviää, että Sotjalassa on joukko lahtareita. Vieläpä kahvittelemassa eräässä talossa. He kiristävät askellustaan. Eräs nuori poika juoksee varoittamaan lahtareita Portaan suunnasta saapuvista punaisista. Miehille tulee kiire suoriutua kahvipöydästä ulo...

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu. Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle. Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan. Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä. Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa...

Huhtikuun 1. päivänä 1918 päivätyllä velkakirjalla Hauhon kapinanaikainen kunnanvaltuusto ottaa Hauhon Säästöpankista 3 000 markan lainan. Summalla katetaan kunnan välttämättömiä menoeriä, kuten opettajien ja kätilön palkkoja.