Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 5. huhtikuuta 1918

Vallankumouksen palveluksessa olevat lehdet jatkavat edelleen Etelä-Suomessa ilmestymistään. Lehtien palstoilla käydään propagandasotaa, kerrotaan omien menestyksestä ja lahtareiden ahdingosta. Hämeenlinnassa ilmestyy sosialidemokratinen työväenlehti Hämeen Voima. Lehteä julkaistaan tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Hämeen Voimassa kerrotaan muun muassa kuinka Suomen punakaartin Hämeenlinnan Ensi-Avulle on kerätty varoja lahjoituksin. Seudun työväenyhdistyksissä on kiertänyt keräyslistoja. Hauholaisista työväenyhdistyksistä keräysasiassa on kunnostautunut Portaan työväenyhdistys, jonka keräystulos on 513 markkaa 14 penniä. Lisäksi aktiivisina ovat olleet Ilmoilan työväenyhdistys keräten 163 markkaa, Sappeen työväenyhdistys 117 markkaa ja Metsäkulman työväenyhdistys 23 markkaa. Ensi-Apu hoitaa punakaartien lääkintähuoltoa. Paikalliset ensiapuosastot vastaavat käytännön toiminnasta. Kuvassa Pispalan punakaartin hoitajia. Ensi-Avun tunnuksena oli ensin valkoinen risti pun...

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset ...

Kapinanaikaan Hauholla, 3. huhtikuuta 1918

Väinö Syvänen on ollut erossa punakaartista. Hän on ollut punaisen hallinnon johtavia henkilöitä Hauholla, kunnanvaltuutettuna ja myös monissa muissa luottamustehtävissä. Valkoisten saavuttua Hauholle kunnanvaltuuskunta on lakannut toimimasta samoin muut luottamuselimet. Huhtikuun 3. päivänä hän tarkastelee edellispäivänä sotasaaliikseen saamansa selkäreppua. Siellä on kahdet sukat, käsineet, vyö ja ruokatavaraa ynnä villatakki. Väinö miettii, kukahan lahtareista näitä Lehdesmäessä kaipailee? Vai makaako repunomistaja kylmenneenä Pyhäjärven jäällä? Väinö Syvänen on palannut siviilihallinnon hommista takaisin punakaartiin. Huhtikuun 2. päivänä hän osallistuu taisteluun Sotjalassa. He marssivat kirkolta kohti Hovinkartanoa, kun selviää, että Sotjalassa on joukko lahtareita. Vieläpä kahvittelemassa eräässä talossa. He kiristävät askellustaan. Eräs nuori poika juoksee varoittamaan lahtareita Portaan suunnasta saapuvista punaisista. Miehille tulee kiire suoriutua kahvipöydästä ulo...

Kapinanaikaan Hauholla, 2. huhtikuuta 1918

Huhtikuun toinen päivä käydään Sotjalassa kiivas taistelu. Collianderin pataljoonan II komppanian ensimmäinen joukkue lähetetään Sotjalaan. Tiepartiot lähetetään Hovinkartanosta Tuuloksen ja Kokkilan suuntaan. Puolenpäivän jälkeen alkaa Lehdesmäkeen kuulua Pyhäjärven toiselta puolelta taajaa ammuntaa. Punaiset yllättävät laihialaiset Sotjalassa. Punaisia on arviolta 200, valkoisia 30-40. Punaiset ajavat valkoisia takaa, jotka pyrkivät Pyhäjärven yli takaisin Lehdenmäkeen. Muutamia valkoisia kaatuu järven jäälle. Taistelun ollessa kuumimmillaan tiirailee majuri Colliander kiikareillaan taistelua ja päättelee sen olevan pienen etuvartiokahakan. Joitakin päiviä ennen oli pataljoonaan tullut majurin vävy, taiteilija Lennart Segerstråle komppanianpäälliköksi. Hänestä tilanne näyttää vakavalta, minkä vuoksi hän pyytää appiukoltaan, että hän saisi ottaa vapaaehtoisia ja mennä sivusta häiritsemään punaisten tekemää saartoyritystä. Hän onnistui 20 vapaaehtoisen sotilaan kanssa pelastaa...

Kapinanaikaan Hauholla, 1. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 1. päivänä 1918 päivätyllä velkakirjalla Hauhon kapinanaikainen kunnanvaltuusto ottaa Hauhon Säästöpankista 3 000 markan lainan. Summalla katetaan kunnan välttämättömiä menoeriä, kuten opettajien ja kätilön palkkoja.

Kapinanaikaan Hauholla, 31. maaliskuuta 1918

Pääsiäisaamuna 31.3. Lehdesmäestä tehdään partioretki Sotjalan kylään Hovinkartanon ollessa partiokeskuksena. Vuorokausi kuluu ilman yhteensattumia partiotiedustelussa. Hovinkartanon päärakennuksessa kirjat ja muut tavarat on heitelty lattioille, jotain punaiset ovat sieltä etsineet. Siivotessaan paikkoja Laihian miehet löytävät yhden kirjan välistä 1500 markan edestä seteleitä. Rehelliset löytäjät kiikuttavat setelit vouti Nylundille toimitettavaksi omistajalle. ”Rehellisyys maan perii”, sanotaan ja ”vähässä paljon seisoo”. Laihian miehille annetaan kartanosta lehmä. Kartanon isäntä August Jansson on lähtiessään sotatoimia pakoon sanonut voudilleen, että kun valkoiset tulevat kartanoon, heille pitää antaa lehmä. Siitä saaliista saa koko komppania maistaa.

Kapinanaikaan Hauholla, 30. maaliskuuta 1918

Hauholaisen entisen senaattorin Wäinö Wuolijoen huhutaan olevan vaarassa Helsingissä. Tanskan Social-Demokraten -lehden toimittaja Marius Wulffin mukaan senaattori Wäinö Wuolijoki on hengenvaarassa punaisten keskuudessa. Senaattori Wuolijoki on lähettänyt kirjelapun Wulffille, jossa kertoo punaisten etsivän häntä. Jos he eivät enää tapaa, niin tietää herra Wulff miten hänen on käynyt, Wuolijoki kirjoittaa. Ruotsin Social-Demokraten -lehden toimittaja G. Böhner kumoaa tiedon, että punakaarti etsisi Wuolijokea. Hän on tähdentänyt Yrjö Sirolalle, että mikäli Wuolijoelle tapahtuu jotakin, kyseessä on kansainvälinen skandaali. Sirola kieltää punaisten etsivän Wuolijokea. Kysymyksessä on ilmeisesti yksityiset kostotoimet. Komisariaatti asettaa vartijat Wuolijoen ovelle. Wäinö Wuolijoki.