Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Pohjanmaalla on ryhdytty kokoamaan uusia sotajoukkoja valkoisten joukkojen lisäämiseksi Tampereen valtaukseen. Laihialla on levitetty sanaa, että nyt tars sitten lähteä. 17. maaliskuuta Laihian Nuorisoliiton talolla on harjoittelussa edellispäivänä sinne koottuja miehiä Juvalta, Kyröstä ja Laihialta. Etelä-Pohjanmaan II rykmentin III pataljoonan II komppania saa liikanimen "Äijäkomppania", sillä siinä harjoitetut miehet ovat jo varttuneempia, perheellisiä miehiä. ”Nuorisoliiton taloa alettiin pitää kasarmina, jossa vietettiin yöt ja lepohetket, josta sota- ynnä muita lauluja laulaen marssittiin milloin Jouppiin milloin Vatiloon syömään. Milloin kunnanmaalle asentoja, kaartoja, jonoja, syöksyjä, hyökkäyksiä, kivääritemppuja ym. harjoittelemaan. Eipä se työssä kangistuneille isäntämiehille mitään helppoa ollut. Mutta mitäs siitä takki vain pois päältä ja hurraata huutaen vallattiin kunnantalo taas kerran, notta rojahti vain.” ...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaiset ovat kovia kylpömään. Maaliskuun 16. päivänä Mäntän pataljoonassa palvelevat Hauhon miehet lämmittävät jälleen Kuoreveden pappilan saunaa vahvasti. Juuri silloin tulla suristaa punaisten lentokone puiden takaa matalalla kohti pappilaa. Miehet jättävät saunan ja lähtevät kiireesti ampumaan konetta. Kirkkoherra kuulee pyssyn pauketta ja luulee punaisten hyökkäävän pappilaan ja läksee paljain päin juoksemaan metsään karkuun minkä kintuistaan pääsee. Hauhon miehet saavat ajettua lentokoneen pois, mutta huomaavat saunan syttyneen tuleen. He rientävät sammuttamaan sitä. Lähistöllä olevat punaiset kuulevat pyssynpaukkeen ja luulevat valkoisten hyökkäävän ja tekevät vastahyökkäyksen läheiseen Vessarin taloon. Sieltä riennetään hakemaan Hauhon miehiä apuun pappilasta. Hauholaisten saunomis- ja taistelutanner Kuoreveden pappilan maastossa. Kartta kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.  Saatuaan saunan sammumaan Hauhon miehet lä...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Perjantaina 15. maaliskuuta valkoiset aloittavat valmistelut Tampereen piirittämiseksi. Tapahtumat etenevät pääsiäisen tienoilla hyökkäykseen Tampereelle, joka on punaisen Suomen tärkein kaupunki. Tampereen valtaus on tärkeä Mannerheimille. Hän haluaa tehdä ratkaisevan siirron, ennen kuin saksalaiset ehtivät tulla valkoisten avuksi. Hauholla on muita murheita. Eteläisissä on kadonnut poika. Tuntomerkit ovat: päässä lasten nahkalakki, takki kotikutosta harmaata kangasta ja housut lyhyet, harmaat sukat ja tumpit sekä topatut tallukkaat, vaalea verinen, noin 13-vuot. Ilmoittakaa osoitt.: Riku Kolari, Hämeenlinna, Eteläinen. Etsintäkuulutus julkaistaan Työmies-lehdessä. Työmies 14.3.1918. Rikhard (Riku) Kolari on yksi Hauhon vallankumousoikeuden neljästä järjestysmiehestä eli miliisistä, joilla kullakin on oma piirinsä. Näihin tehtäviin sosialidemokraattinen kunnallistoimikunta on valinnut Kolarin lisäksi Kalle Koskisen Kirkonkylästä, Aleks...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Viljan ja muiden ruokatarpeiden puutteen tähden valkoisella armeijalla on päiväkäskyllä tarkoin määritelty päällystön ja sotamiesten päivittäinen muona-annos. Enintään jaetaan: 350 g leipää, ryynejä tai jauhoja  200 gr lihaa ja juustoa  60 g voita  1½ ltr perunoita  25 g sokeria  3 gr teetä  Tee on tärkeä osa sotilaiden ravintoa, sillä kylminä talvi-iltoina sotamiehet kaipaavat lämmintä juomaa. Armeijan huollosta vastaava intendentuuri julistaa kaikki teevarastot takavarikoiduksi. Punaisella puolella kootaan muonavaroja rintamalle. Kansanvaltuuskunnan intendenttilaitos käskee muun muassa Lammin ja Kosken kuntia viipymättä lähettämään viljaa, perunoita ja lihaa punaisen kaartin rintamajoukkojen tarpeisiin. Eikä ruokaa liiemmälti ole siviilihallinnollakaan. Hauholla punaisten elintarvelautakunta kieltää kaiken elintar...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Juntulan Roope toipuu Kuoreveden pappilassa edellispäivän taistelusta. Hän päättää tarttua kynään ja kirjoittaa kotopuoleen Hauholle. Kirjeensä hän päivää ”Kuorevedellä 13/III.1918”. Edellispäivän aamuna kello 4 Juntula ja muut saivat tiedon, että parin tunnin kuluttua pitäsi olla ketjussa Pirttijärven ja Riihiniemen talojen ympärillä, tarkoituksena valloittaa mainitut talot, joissa asustaa punaryssiä. Talot sijaitsevat noin 6 kilometrin päässä pappilasta Pirttijärven pohjoisrannalla. Juntulan Roopen taistelutantereita. Kartta kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.  ”Innostus on suuri. Pelkuria ei vielä ollu, ei kukaan olisi jäänyt kotia tai vahtipaikalle. Kun nimittäin täytyi kaksi miestä jättää vahtipalvelukseen. Siis täytyi vetää pitkää tikkua kuka jää kotia”, Roope kuvailee kirjeessään. Vihollinen tulittaa Juntulan joukkoa hirvittävällä tulella kivääreillä ja kuularuiskuilla. Avoimessa maastossa Juntula joutuu suojaa vaille, mut...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon punaisten vallankumousoikeus ja sen yleinen syyttäjä Kössi Hirsioja on toimeliaana. Hän haastaa käräjille Hahkialan kartanon isännän Axel Charpentierin sekä Robert Juntulan Miehoilasta. Haasteilmoituksessa on lakitieteen tohtori ja senaattori Charpentierin etunimeksi merkitty Alfr.(ed). Kuka näitten herrojen etunimiä muistaa. Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918. Hahkialan kartanon herralta eläkesaataviaan oikeusteitse penää leskivaimo Miina Pitkänen. Toinen haaste vallankumousoikeuteen on edellisen kesän maatalouslakon peruja. Eemil Syrjä kokee tulleensa palkka-asioissa kaltoin kohdelluksi Robert Juntulan maataloustöissä.  Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehti julkaisee haasteet vallankumousoikeuteen tiistaina 12. maaliskuuta 1918.  Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918. Robert Juntula on Sulo Wuolijoen serkkupuoli ja hänen henkilöhahmonsa nousee myöhemmin maailman teatterila...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Kuhmoisten taistelussa punakaartilaisista kunnostautuu 16-vuotias hämeenlinnalainen Arvo Järvinen. Valkoiset joukot onnistuvat saartamaan noin 200 punaista lähellä Kuhmoisten kirkonkylää. Punaiset murtautuvat saartorenkaan läpi, mutta joutuvat jättämään kuularuiskunsa vihollisen käsiin. Kuularuiskukomppanian oppilas Järvinen juoksee sitä pelastamaan. Hän ampuu kaksi valkoista ja pääsee kuularuiskun luo ja panee sen käyntiin ja aikaansaa hämminkiä valkoisten keskuudessa. Tämän hämmingin turvin punaiset pääsevät tukalasta asemastaan. Järvinen ottaa kuularuiskusta lukon ja murtautuu vihollisketjun läpi omien joukkojensa perään. Hänen kiväärinsä vioittuu vihollisen luodista, mutta itse hän säästyy haavoittumattomasti. Punaisten pohjoisen rintaman päällikkö Vastén lahjoittaa nuorukaiselle hänen sankariteostaan 500 markkaa. Summa on enemmän kuin punakaartilaisen kuukauden palkka. Viikon lopulla, 16. maaliskuuta taistellaan Länkipohjassa. Vangeiksi jääneitä ...