Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 10. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Sunnuntaina 10. maaliskuuta punaiset aloittavat yleishyökkäyksen lahtarien tuhoamiseksi. Punaiset hyökkäävät pohjoisella rintamalla muun muassa Vilppulassa, Virroilla ja Ruovedellä. Myös Mäntän, Kuoreveden, Jämsän ja Kuhmoisten suunnilla taistellaan ankarasti ja Harmoisissa valkoiset suorittavat raa´an veriteon. Kuhmoisissa Harmoisten kylän sairastuvalla on Hämeenlinnan punakaartin kenttäsairaala. Kalmin pataljoonan I komppanian miehet hyökkäävät kylään ja ampuvat sairastuvan 13 potilaasta 11 kuoliaaksi. Kaksi säilyy hengissä, vaikka haavoittuvat vaikeasti. Yksi ammutuista on 17-vuotias hauholainen Kalle Helenius. Kalle oli Väinölän työväenyhdistyksen nuoriso-osaston jäsen. Kuhmoisten taistelussa 10. maaliskuuta kaatuu 3 hauholaista punakaartilaista. Hämeenlinnan punakaarti vetäytyy ja palaa Hämeenlinnaan. Punaisten hyökkäys muilla rintaman osilla jatkuu muutaman päivän ajan. Kalm ei itse osallistu Harmoisten kylässä olevan punaisten kentt...

Kapinanaikaan Hauholla, 9. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholainen Aukusti Vainio toimii rivimiehenä Pohjois-Hämeen rykmentin I pataljoonassa, niin kutsutussa Kalmin pataljoonassa. Pataljoonaa johtaa kapteeni Hans Kalm. Vainio ottaa osaa molempiin Kuhmoisten taisteluihin ja kunnostautuu 9.-10. maaliskuuta pataljoona tehdessä saartoliikettä vihollisen selustaan Padasjoen Toritussa. Vainio tunkeutuu vihollisen ketjun läpi ja tuo sotasaaliina 7 hevosta kuormineen. Vainiota ärsyttää olla paikoillaan asemissa Toritun kansakoulun viereisellä mäellä. Punaiset ampuvat sinne kylästä käsin tuimasti. Hän lähtee yhdessä kolmen muun sotilaan kanssa etenemään kohti kylää, lähemmäs punaisia. Vainio etenee ammuskellen Toritun kylän läpi. Kylän laidalta hän löytää 7 hevosta rekineen ja niiden punaisen vartijan. Hän ampuu vartijan ja rauhoittelee ampumisesta säikähtyneet hevoset, selvittelee niiden sotkeutuneet ohjakset ja korjaa yhden reen katkenneen aisan. Sitten hän ampuu uudelleen ilmaan pelästyttäen hevoset ...

Kapinanaikaan Hauholla, 8. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Tuuloksessa ei ole omaa punakaartia. Hauholla ja Lammilla ollaan vahvasti sitä mieltä, että sotilaallista tyhjiötä ei niiden välissä voi olla. Tuuloslaisia työläisiä painostetaan perustamaan oma punakaarti. Tarkoitusta varten toimitetaan Hämeenlinnasta aseita Tuulokseen 8. maaliskuuta. Tuuloslaiset alkavat taipua oman punakaartin kannalle. Hauholla saadaan käsiin Työmies-lehti, jossa lukijoita varoitellaan Rouva ja Herra Juorusta, joka johtaa perättömillä puheilla suurta yleisöä harhaan. Toveri Wäinö Wuolijoen huhutaan ostaneen Tokoin senaatilta saamillaan 60 miljoonalla markalla, jotka on tarkoitettu viljaostoihin Venäjältä, aseita lahtareille. Työmieheen kirjoittaneen ”Asiantuntijan” mukaan se on tuulesta temmattu valhe. Niin on.   Työmies 6.3.1918 Jyväskylässä ilmestyvä Keskisuomalaisen tavoittaa hauholaiset valkoiset rintamalla. Siitä luetaan, että entinen senaattori Wuolijoki on Helsingissä tunnustelemassa maaperää rauhanvälitysh...

Kapinanaikaan Hauholla, 7. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Maaliskuun alussa valkoisella puolella kohotetaan taistelutahtoa. Valkokaarti saa ruotsalaiselta kreivi Eric von Rosenilta lahjoituksena lentokoneen. Luutnantti Nils Kindberg lentää sen Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta 1918. Lahjoittaja von Rosen on koneessa matkustajana. Tätä konetta pidetään Suomen Ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena, sillä aiemmin Suomen lennetyn koneen moottori leikkasi matkalla kiinni ja se on korjattavana eikä täten vielä palveluskäytössä. Suomen Ilmavoimat on saanut alkunsa. Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kone. Siivissä on von Rosenin henkilökohtainen onnenmerkki, sininen hakaristi. Kuva Ilmavoimat. Thulin Typ D -kone tuhoutuu kuitenkin miehistöineen huhtikuussa 1918 putoamisessa Näsijärveen Tampereella. Kapina on ensimmäinen sota ilmaherruudesta Suomessa. Puinaisilla on ainakin 6 lentokonetta. Maaliskuun lopulla punaisten lentokone osallistuu manöövereihin muun muassa Tuuloksessa. Toinen tunnelmaa, ainakin p...

Kapinanaikaan Hauholla, 6. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaisille annetaan venäjänkielinen taistelukäsky, joka on päivätty 6. maaliskuuta 1918. Tampereen piirin joukoille määrätään ensisijaiseksi tehtäväksi Haapamäen aseman valtaamisen. Yksi osa taistelukäskyä määrittelee Päijänteeseen rajautuvan rintamaosan itäisellä laidalla Hämeenlinnan ja Lahden joukkojen tehtäväksi Jämsän kirkonkylän valtaamisen, jonka nämä joukot etenevät: toinen osa Petäjävedelle johtavaa tietä ja valtaa tämän aseman, ja toinen osa kulkee Jyväskylää kohti vallatakseen tämän kaupungin. Lähden ja Hämeenlinnan joukkojen on aloitettava hyökkäyksensä viivyttelemättä. Hämeenlinnan osaston reservi on Hämeenlinnassa. Hyökkäyssuunnitelman täytäntöönpano on Tampereen rintamaesikunnan huostassa. operaation johdossa ovat Hugo Salmela, Vastén ja venäläinen everstiluutnantti Bulatselj. Suomen punakaartin päällikkö Eero Haapalainen saapuu Tampereelle seuraamaan hyökkäysvalmisteluja. Hän aiheuttaa juovuspäissään lähinnä sekaannusta. Ede...

Kapinanaikaan Hauholla, 5. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaiset ampuivat Sotjalan kansakoulun opettaja Eemeli Keskitaloa helmikuun alussa Kokkilassa. Hänet vietiin sairaalaan Hämeenlinnaan ja saatiin pelastettua. Mutta toipuminen vie aikaa. Punainen hallinto on asettanut Hauhon kouluille omat johtokunnat. Ne ryhtyvät puuhaamaan muun muassa kouluruokailua ja myös uskonnonopetuksesta luopumista väläytetään. Sotjalan kansakoululle pitää löytää sijainen sattuneesta syystä. Päätetään hakea sijaista ja laitetaan hakuilmoitus lehteen. Hämeen Voima 5.3.1918 Punaisten virkakoneisto vaatii osaavia voimia. Tilitkin pitäisi saada täsmäämään. Italialainen kirjanpito kuulostaa kiinnostavalta. Mitenköhän se eroaa amerikkalaisesta? Hämeen Voima 5.3.1918   

Kapinanaikaan Hauholla, 4. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaisten seuraavan yleishyökkäyksen on tarkoitus alkaa viikon lopulla. Yleishyökkäys toteutetaan koko rintaman laajuudelta venäläisen eversti Svjetshnikovin tekemän suunnitelman mukaan. Sunnuntaina 3. maaliskuuta venäläisille vapaaehtoisille sotilasosastoille ja Suomen Punaiselle Kaartille annetun päiväkäskyn mukaan Suomen sotajoukkojen tulee 3. päivästä 9. päivään maaliskuuta valmistautua hyökkäyksiä varten ja 10. maaliskuuta on kaikkien ryhdyttävä ratkaisevaan hyökkäykseen lahtarien tuhoamiseksi maasta. Hämeenlinnan punakaarti kokoaa joukkojaan. Mukaan taistelujoukkoihin joutuu myös hauholaisia. Onhan se vaihtelua vartiopalveluun kaupungilla tai rautatieasemalla. Lähdetään marssimaan Padasjoelle, tavoitteena päästä kirkonkylään tiistai-iltana 5. maaliskuuta. Sieltä on tarkoitus jatkaa kohti Kuhmoista. Pari viikkoa sitten Kalmin joukot onnistuivat siellä yllättämään punaiset. Tällä kertaa päätetään iskeä entistä pontevammin. Hämeenlinna...