Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaisten seuraavan yleishyökkäyksen on tarkoitus alkaa viikon lopulla. Yleishyökkäys toteutetaan koko rintaman laajuudelta venäläisen eversti Svjetshnikovin tekemän suunnitelman mukaan. Sunnuntaina 3. maaliskuuta venäläisille vapaaehtoisille sotilasosastoille ja Suomen Punaiselle Kaartille annetun päiväkäskyn mukaan Suomen sotajoukkojen tulee 3. päivästä 9. päivään maaliskuuta valmistautua hyökkäyksiä varten ja 10. maaliskuuta on kaikkien ryhdyttävä ratkaisevaan hyökkäykseen lahtarien tuhoamiseksi maasta. Hämeenlinnan punakaarti kokoaa joukkojaan. Mukaan taistelujoukkoihin joutuu myös hauholaisia. Onhan se vaihtelua vartiopalveluun kaupungilla tai rautatieasemalla. Lähdetään marssimaan Padasjoelle, tavoitteena päästä kirkonkylään tiistai-iltana 5. maaliskuuta. Sieltä on tarkoitus jatkaa kohti Kuhmoista. Pari viikkoa sitten Kalmin joukot onnistuivat siellä yllättämään punaiset. Tällä kertaa päätetään iskeä entistä pontevammin. Hämeenlinna...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Sunnuntaina 3. maaliskuuta solmitaan Brest-Litovskin kaupungissa rauhansopimus, joka lopettaa ensimmäisen maailmansodan Venäjän ja keskusvaltojen välillä. Sopimuksen mukaan Suomi ja Ahvenanmaan saaret tulee tyhjentää välittömästi venäläisistä joukoista ja venäläisestä punakaartista ja Suomen satamat Venäjän laivastosta ja merivoimista. Niin kauan kuin jäät estävät sotalaivojen siirron Venäjän satamiin, tulee sotalaivoilla olla jäljellä vain harva päällystö. Venäjä lopettaa kaiken kiihotuksen ja propagandan Suomen hallitusta ja julkisia laitoksia vastaan. Valkoinen senaatti pyytää kuun vaihteessa apua Saksasta. Sopimuksen solmimisen myötä Saksalla avautuu mahdollisuus tulla Suomeen valkoisten avuksi. Valmistelut alkavat. Tämä kiihdyttää myös Mannerheimin toimia ratkaista sota omin voimin. Valmistelut Tampereen valtaamiseksi voimistuvat. Tavallista kansaa eivät maailmanpoliittiset linjaukset hetkauta. Elämää koitetaan elää miten parhaiten taidetaan. Häm...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaisista Wuolijoen veljeksistä Wäinö ei ole veljeään Suloa toimettomampi kapinan kulisseissa. Kun Sulo on helmi-maaliskuun vaihteessa Pietarissa kansanvaltuuskunnan lähetystön sihteerinä, niin Wäinö on poikennut paluumatkallaan Saksasta Tukholmaan ja koettanut löytää yhdessä ruotsalaisten kanssa rauhanomaista ratkaisua Suomen sisäiseen sotaan. Wäinö Wuolijoki lähtee helmikuun lopulla höyrylaiva Vinetalla rauhanvälittäjän tehtäviin Suomeen. Mukaansa hän saa Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen sihteeri Möllerin, Tukholman sosialistisen pormestari Lindhagenin, ammattijärjestön puheenjohtaja Thorbergin sekä toimittaja Böhmerin. Tavoitteena heillä on saada punaisten johto ymmärtämään, ettei voitonmahdollisuuksia ole, vaan pyrkimys sopuun valkoisten kanssa on ainoa vaihtoehto. Höyrylaiva Vinetan seurana on höyrylaiva Heimdahl ja jäätilanteen vuoksi jäänmurtaja Isbrytaren. Laivat tuovat matkustajien lisäksi Poriin ja Turkuun Punaisen Ristin avu...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Perjantaina 1. maaliskuuta 1918 Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomisaarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan Kansanvaltuuskunta solmivat Pietarissa näiden vapaitten tasavaltain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi sopimuksen. Pietariin matkustaneet kansanvaltuuskunnan edustajat ja bolševikit Leninin johdolla allekirjoittavat Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen, jossa määritellään valtioiden rajat ja suhteet. Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja 2.3.1918. Sopimus määrittelee Suomen aseman puolueettomana sosialistisena työväentasavaltana. Sopimuksen mukaan Suomi saa Petsamon ja yhteyden Jäämerelle, neuvostojohto Suomesta neljä lennätinlinjaa ja Inon linnoituksen Suomenlahden rannalta Uudeltakirkolta. Petsamon osalta valtakunnan raja määritellään sopimuksessa Korvatunturilta Jäämerelle. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoittavat Oskari Tokoi ja Edward Gylling. Kansanvaltuuskunnan sihteerinä Pi...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. ”Eilisessä lehdessä oli maininta, että kenttäpostia voivat nyt lähettää ilman postimaksua myös kotoa. Nyt kun on hetki rauhallisempaa täällä rintaman takana, niin täytyykin kirjoittaa heille, jotta tietävät minun olevan hengissä. Vaan mitenköhän posti kulkee täältä Keski-Suomesta Hauholle, punaisten rintaman läpi? Täytyy vaan koettaa. Rintaman takana 28/2-18 Rakkaat kotiväkeni. Sain tilaisuuden, että voin ilmoittaa olevani hengissä, ja voin kutakuinkin hyvin, aika vain tulee kovin pitkäksi, eikä ole vielä tietoa, koska pääsee rakkaaseen kotiinsa. Olkaa levollisia, kyllä kerran vielä tavataan toisemme. Jättäkää asiat Herran haltuun, kyllä hän niistä pitää huolen. Koeta toimia niin, että elikot saavat ruokaa, jos ne vielä ovat hengissä. Kauran pahnat ovat kaiketi jo loppuneet, mutta kaiketi siellä voi joku konetta käyttää, että saatte puitua. Mitään oloistani en voi kirjoittaa, sillä en voi luottaa tämän perille tulosta. Jätän te...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta Väliaikaisen Postihallituksen nimissä julkaistaan helmikuun lopussa tiedonanto, että Vaasassa toimiva senaatti on päättänyt antaa portovapauden eli ilmaiset postilähetykset suojeluskuntalaisille. Ja  myös heille rintamalle lähetetylle postille. Keskisuomalaisessa julkaistu tieto tavoittaa myös Mäntän pataljoonassa palvelevat hauholaiset. Tästä intoutuneena eräs heistä päättää tarttua kynään ja kirjoittaa kotipuoleen - heti kun vain muilta toimiltaan kerkiää. Posti kulkee Seinäjoella sijaitsevan Kenttäpostikonttorin kautta. Keskisuomalainen 27.2.1918.

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaisia ottaa osaa sodan tapahtumiin eri tavoin ja eri puolilla rintamalinjoja. Hauholla 1878 syntynyt Gustaf ”Kustaa” Matinpoika Estlin asuu Valkeakoskella toimien metsätyönjohtajana ja on Valkeakosken työväenyhdistyksen jäsen ja soittaa myös sen torvisoittokunnassa käyrätorvea. Kustaa Estlin valitaan Valkeakosken punakaartin päälliköksi. Helmikuussa hän johtaa Kuhmalahden Vehkajärvellä punakaartilaisen joukkoa taistelussa valkoista armeijaa vastaan. Vehkajärven taistelu käydään 26. helmikuuta 1918. Kylässä oli noin 500 punakaartilaista, joita vastaan valkoiset hyökkäävät pelätessään heidän iskuaan Kuhmoisten kirkonkylään. Punaiset karkoitetaan yllätyshyökkäyksen jälkeen, mutta valkoiset eivät kuitenkaan jää Vehkajärvelle pysyvästi. Valkoisia johtaa Hans Kalm. Hänen pataljoonassaan palvelevat hauholaiset ottavat osaa Vehkajärven taisteluun. Jääkärien pääjoukko Suomeen Samaan aikaan Vaasassa järjestetään jääkäreiden kotiinpaluun kunn...