Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon Säästöpankki perustettiin vuonna 1885. Vuonna 1910 sen konttori muutti omaan huoneustoon juuri valmistuneeseen Hauhon kunnantaloon. Kunnalta vuokrattiin kaksi huonetta talon alakerrasta. Toinen pankkisaliksi ja toinen hallituksen tupakka- ja kahvihuoneeksi.  Hauhon Säästöpankki toimi Hauhon kunnantalolla 1910-1925. Pankin konttori oli huoneessa, joka sittemmin toimi kunnanjohtajan työhuoneena. Kapinan alettua Hauhon Säästöpankki joutuu punaisten haltuun. Pankkia johtavat pankkivaltuusmiehet Kalle Menström, Onni Reuter ja Väinö Syvänen. He päättävät laittaa pankin asiat kuntoon ja laativat 22. helmikuuta päivätyn ilmoituksen Hämeen Voimaan. Ilmoituksessa pyydetään pankin entisiä virkailijoita tulemaan selvittämään pankin tiliä koskevia ynnä muita asioita 14 vuorokauden kuluessa. Lisäksi pankin valtuutetut ilmoittavat, että pankki on tämän kuun ajan suljettuna nykyisen tilanteen johdosta. Hämeen Voima 23.2.1918 Se ei ole paljon s...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hämeen Voima -lehdessä julkaistaan 21. helmikuuta yleisönosastolla Hauhon kirkonkylän maataloustyöväen ammattiosaston johtokunnan kirjoitus, jossa todetaan työmies Kalle Kuusion nauttivan taasen ammattiosaston luottamusta ja tehdään tiettäväksi, että hänet on otettu takaisin jäseneksi. Johtokunta pyytää kohtelemaan Kuusiota kuten kunnon toveria ikään. Hämeen Voima 21.2.1918  Kuusio on arvatenkin ollut edellisvuoden maatalouslakkojen aikaan rikkuri ja työskennellyt maataloustöissä lakosta välittämättä. Lakkovahdit ja innokkaimmat agitaattorit ilmoittivat, etteivät rikkurit saa mistään töitä, eikä heitä päästetä enää työväentalon ovesta sisälle, elleivät he sovitukseksi maksa 600 markkaa sakkomaksua ja pyydä anteeksi työväenyhdistyksen edessä menettelyään. Sakko vastaa punakaartilaisen 40 päivän palkkasummaa. Huonosti toimeentulevaksi mainitulle 45-vuotiaalle 3 lapsen isälle summa on suuri. Liekö maksanut vai muuten asiansa sopinut. Val...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaisten yleishyökkäys kaikilla rintamilla käynnistyy 20. helmikuuta. Hämeessä on edelleen varsin hiljaista. Hyökkäyksen pääpaino ja tavoite on vallata Haapamäen risteysasema. Punaisten tarkoituksena on iskeä myös etelämpänä, missä valkoiset olivat ryhmittäytyneet Kuhmoisten kirkonkylään. Näihin taisteluihin osallistuu hauholaisia molemmilla puolilla. Pohjois-Hämeen rykmentin joukkoja taistelee Kuhmoisissa ja Hämeenlinnan punakaarti hyökkää heitä vastaan. Punaiset tekivät muutamia kiivaita hyökkäyksiä Kuhmoisten kirkonkylää vastaan. Heillä oli konekiväärejä ja tykkejäkin. Punaiset menettävät yhden konekivääreistään, kun tykinlaukausten pillastuttama hevonen karkaa valkoisten puolelle kallisarvoinen konekivääri reessään. Hämeenlinnan punakaarti joutuu hajaannustilaan ja he palaavat takaisin Hämeenlinnaan. Punaisten yleishyökkäys kutistuu muutamaksi yksittäiseksi iskuksi. Pohjois-Hämeen I pataljoonassa joukkueen päällikkönä toimiii hauholais...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Myös valkoisilla joukoilla on omat tunnuksensa. Valkoinen käsivarsinauha ja taisteluliput. Suurin osa Ruovedellä ja Tampereella taistelleen Mäntän pataljoonan 1. hämäläiskomppanian miehistöstä on kotoisin punaisten hallussa olleesta Hämeestä. Komppaniassa taistelee myös hauholaisia. Komppanian tiedustelijana toimiva Toivo Kärkkäinen Alvettulasta kuvailee tapahtumia 13. helmikuuta Keuruulla: ”Tuli käsky 1. hämäläiskomppanialle lähteä Vilppulaan. Jo puolen tunnin kuluttua marssi tuo piskuinen lauma asemalle punakeltaisen leijonalippunsa (?) suojassa, jonka nuo ystävälliset Keuruun rouvat ja neitoset olivat sille lahjoittaneet. Kiitos ja kunnia kaikukoon noille Keuruun rouville ja tyttärille…” Lipun aihe ja väritys ovat sovellus Hämeen vaakunasta. Lipussa on Hämeen ilves. Liekö Kärkkäisen mielikuvissa muuttunut leijonaksi. Kapinan aikana valkoisen komppanian miehet ovat tyytymättömiä ”punalippuunsa”, niinpä sen reunoihin ommellaan valkoiset kai...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Ompelutaitoisille on tehtäviä myös punakaartissa ja punaiselle kankaalle kysyntää. Pitää valmistaa hattu- ja hihanauhoja ja joukko-osastoille lippuja. Hämeenlinnan työväen armeijan ensimmäisellä komppanialla on oma taistelulippunsa. Hämeenlinnan punakaartin joukot on koottu kaupungin lisäksi lähipitäjistä. Hauholaisiakin siirretään helmikuun puolivälissä Hämeenlinnan punakaartiin. Ehkä joku heistä taistelee tämän lipun alla. Hämeenlinnan työväen armeijan I komppanian taistelulippu. Kuvattu Vapriikin Tampere 1918  -näyttelyssä. Kyseinen lippu löytyi kapinan jälkeen Tampereen Tullikamarilta. Hauhon punakaartille valmistetaan omia hattunauhoja, joita voi myös käsivarressa pitää. Hauhon punakaartin hihanauhaan tulee lyhyesti ja ytimekkäästi H:HO. Hauhon punakaartin hiha- tai hattunauha. Hauho-Seuran Esinemuseon kokoelmasta. 

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Tiedustelutoimintaa harjoitetaan. Valkoisia urkkijoita ja elintarvikkeiden etsijöitä käy Lammilta käsin Hauholla. Punaiset etsivät taloista aseita ja vastavallankumouksellisia. Joukkoja värvätään punakaartiin. Hauhon seudun tiet ja kulkureitit kulkevat paikoin eri reittejä kuin nykyiset päätiet. Taloudellinen kartta Hauhon seudulta vuodelta 1920 kuvaa vuoden 1918 tilannetta teissä ja asumuksissa. Mittakaava 1:100 000. Kansalliskirjasto: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2015-00007777

Helmikuun kuluessa kapinalliset järjestävät sekä sotilas- että siviilihallintoaan. Punaiset perustavat Hämeenlinnaan vallankumousoikeuden, joka aloittaa istuntonsa 12. helmikuuta. Hauhollekin vallankumousoikeus perustetaan helmikuun aikana ja se ryhtyy toimeen kunnantalolla, jossa toimi myös punakaartin esikunta. Tuomarina on Edvard Nieminen ja syyttäjänä sekä nimismiehenä toimii Kustaa ”Kössi” Hirsioja. Vallankumousoikeus käsittelee enimmäkseen tavallisia oikeusjuttuja, mutta myös sotatilanteisiin liittyviä kanteita nostettiin mm. vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Hämeenlinnan vallankumousoikeus käsittelee ensitöikseen Hauholla vangitun ylioppilas Siivolan asiaa. Helsinkiläistä Siivolaa syytetään urkinnasta. Pidätetyltä löytyy matkailijayhdistyksen kartta ja punainen hihanauha, jota hänen epäillään käyttävän hämäykseksi punaisella puolella liikkuessaan. Hämeenlinnan vallankumousoikeus tuomitsee urkkijan sotavangiksi. Hämeen Voima 16.2.1918 Vastaava matkailijayh...