Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Ompelutaitoisille on tehtäviä myös punakaartissa ja punaiselle kankaalle kysyntää. Pitää valmistaa hattu- ja hihanauhoja ja joukko-osastoille lippuja. Hämeenlinnan työväen armeijan ensimmäisellä komppanialla on oma taistelulippunsa. Hämeenlinnan punakaartin joukot on koottu kaupungin lisäksi lähipitäjistä. Hauholaisiakin siirretään helmikuun puolivälissä Hämeenlinnan punakaartiin. Ehkä joku heistä taistelee tämän lipun alla. Hämeenlinnan työväen armeijan I komppanian taistelulippu. Kuvattu Vapriikin Tampere 1918  -näyttelyssä. Kyseinen lippu löytyi kapinan jälkeen Tampereen Tullikamarilta. Hauhon punakaartille valmistetaan omia hattunauhoja, joita voi myös käsivarressa pitää. Hauhon punakaartin hihanauhaan tulee lyhyesti ja ytimekkäästi H:HO. Hauhon punakaartin hiha- tai hattunauha. Hauho-Seuran Esinemuseon kokoelmasta. 

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Tiedustelutoimintaa harjoitetaan. Valkoisia urkkijoita ja elintarvikkeiden etsijöitä käy Lammilta käsin Hauholla. Punaiset etsivät taloista aseita ja vastavallankumouksellisia. Joukkoja värvätään punakaartiin. Hauhon seudun tiet ja kulkureitit kulkevat paikoin eri reittejä kuin nykyiset päätiet. Taloudellinen kartta Hauhon seudulta vuodelta 1920 kuvaa vuoden 1918 tilannetta teissä ja asumuksissa. Mittakaava 1:100 000. Kansalliskirjasto: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2015-00007777

Helmikuun kuluessa kapinalliset järjestävät sekä sotilas- että siviilihallintoaan. Punaiset perustavat Hämeenlinnaan vallankumousoikeuden, joka aloittaa istuntonsa 12. helmikuuta. Hauhollekin vallankumousoikeus perustetaan helmikuun aikana ja se ryhtyy toimeen kunnantalolla, jossa toimi myös punakaartin esikunta. Tuomarina on Edvard Nieminen ja syyttäjänä sekä nimismiehenä toimii Kustaa ”Kössi” Hirsioja. Vallankumousoikeus käsittelee enimmäkseen tavallisia oikeusjuttuja, mutta myös sotatilanteisiin liittyviä kanteita nostettiin mm. vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Hämeenlinnan vallankumousoikeus käsittelee ensitöikseen Hauholla vangitun ylioppilas Siivolan asiaa. Helsinkiläistä Siivolaa syytetään urkinnasta. Pidätetyltä löytyy matkailijayhdistyksen kartta ja punainen hihanauha, jota hänen epäillään käyttävän hämäykseksi punaisella puolella liikkuessaan. Hämeenlinnan vallankumousoikeus tuomitsee urkkijan sotavangiksi. Hämeen Voima 16.2.1918 Vastaava matkailijayh...

Punaisten lehdet kertovat Hauholla 15. helmikuuta 1918 tapahtuneesta ”werinäytelmästä”. Lehtien mukaan Hämeenlinnasta saapuu pienempi osasto punakaartilaisia tiedusteluretkelle ja elintarvikkeita noutamaan. He joutuvat kahakkaan Matkantaustan kylässä. Toisen näkökulman mukaan parinkymmenen punaisen joukkio saapuu hevoskyydeillä Hattulasta ryöstöretkelle Lautsian kartanoon. Paluumatkalla he painelevat Ilmoilanselän ylitse Matkantaustan kylään ja poikkeavat Kartanon taloon. Punaisen lehdistö uutisoinnin mukaan ”manttaalipappa” eli talon isäntä August Kartano soittaa puhelimella ja tilaa apuun 50 ”wastawallankumouksellista”. Punaiset tästä suivaantuneena lyövät oman kertomuksensa mukaan puhelimen seinästä, jolloin isäntä ampuu browningillaan kaksi punaista ja haavoittaa yhtä. Hänen mentyä ulos 16-vuotias nuorukainen ampuu Kartanon tämän kotipihalle kostaakseen toveriensa ampumisen. Kartanon pistooli on mennyt epäkuntoon ja hän ei pysty puolustautumaan. Rustitilallinen August Kartano...

Hauhon punakaarti on ollut kymmenen päivää Hämeenlinnassa harjoittelemassa ja vartiopalveluksessa. Hauholta lähdettiin pakoon Lammin suojeluskuntalaisia, joiden huhuttiin tulevan Evolta porvareiden pyynnöstä apuun. Nyt on otollinen aika palata takaisin Hauholle ja ottaa pitäjä haltuun ja ryhtyä pyörittämään kunnan hallintoa punaisten komennossa. Torstaina 14. helmikuuta punakaartilaiset palaavat takaisin Hauholle. Syväojan torpan poika ja Sappeen työväenyhdistyksen aktiivi, työmies Väinö Syvänen liittyi työväen järjestyskaartiin heti kun se perustettiin Hauholle marraskuussa 1917. Järjestyskaarti on järjestäytynyt helmikuun alussa punakaartiksi, esikunta on perustettu Hämeenlinnassa ollessa. Syvänen kuuluu punakaartin esikuntaan, mutta saa siitä eron kun hänet 27. helmikuuta valitaan kunnallisjärjestön kokouksessa Hauhon kunnanvaltuuskuntaan eli kunnanvaltuustoon. Kykeneväksi mieheksi tunnettu 27-vuotias Syvänen valitaan myös punaisten haltuun ottaman Hauhon Säästöpankin pankkivaltuusm...

Kaikki polut johtavat Hauholle. Pietarinsuomalaiset Rahjan veljekset ovat bolsevikkejä ja punaisten johtohenkilöitä keväällä 1918. Jukka Rahja organisoi Lenin-yhteyksillään niin kutsutun suuren asejunan Pietarista Tampereelle, jonne se saapuu 2. helmikuuta. Matkan varrella junasta jaetaan aseita ja ammuksia paikallisille punakaarteille. Jukka Rahja haavoittuu pahoin taistelussa, jossa valkoiset yrittävät pysäyttää asejunan Kämärän asemalla. Rahjan jopa huhutaan kuolleen viipurilaisessa sotilassairaalassa. Uutisen Rahjan kuolemasta julkaisee mm. Keskisuomalainen-lehti 13. helmikuuta 1918. Keskisuomalainen 13.2.1918 Mutta huhut Jukka Rahjan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Kapinan jälkeen hän on keskeinen henkilö suomalaista kommunistista puoluetta perustettaessa elokuussa 1918. Jukka Rahja ammutaan 31. elokuuta 1920 niin sanotuissa Kuusisen klubin murhissa. Näiden murhien vastuullisena päätekijänä pidetään Voitto Elorantaa. Hänet todetaan syylliseksi ja teloitetaan P...

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Hahkialan kartanonherra vangitaan ja viedään köytettynä Hämeenlinnaan kuulusteluihin. Vuonna 1865 syntynyt Axel Fredrik Charpentier on juristi ja Hahkialan kartanon isäntä. Hän väittelee tohtoriksi 33-vuotiaana, väitöskirja käsittelee syytinkiä eli maatalouden perinteistä eläkemuotoa, jossa luopuva sukupolvi pidättää elinaikaisen oikeuden elatukseen tilalla. Hänestä tulee Hahkialan isäntä vuonna 1914 isänsä, senaattori Gustaf Robert Alfred Charpentierin kuoltua. Hovinkartanoon on valmistunut komea August Janssonin rakennuttama jugendlinna samana vuonna. Axel haluaa pistää paremmaksi. Hän tilaa piirustukset arkkitehti Karl Lindahlilta ja muunneltua ruotsalaista barokkityyliä edustavan päärakennuksen rakennustyöt alkavat vuonna 1915. Karl Lindahl on piirtänyt Hahkialaan jo aiemmin muutamia rakennuksia sekä suunnitellut vuonna 1908 Charpentierille Helsinkiin Puistokatu 5:n tontille osaketalon. Lindahl on sattumoisin suunnitellut myös Helsingin työ...