Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä. Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla. Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomale...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon saarella vietetään seurakunnan papin, Rikhard Hjeltin, nimipäiviä. Hän on tarkkaan seurannut uutisia viimeaikaisista tapahtumista Pohjanmaalla ja etelässä. Hjeltin mielessään kypsyy ajatus lähteä mukaan näihin kiihkeisiin tapahtumiin. Hän ei voi olla sivussa kun kansakunnan kohtaloa ratkotaan ja poikamiehenä hän on perhesiteistä vapaa lähtemään. Rikhard Hjelt anoo tuomiokapitulilta lupaa osallistua pappina valkoisen puolen joukkoihin. Hän ei vielä tiedä, että Hauhosta muodostuu yksi mieleenpainuva kiintopiste hänen ja jopa hänen poikansa elämänkohtaloihin. Tuuloksessa on pysytty rauhallisina kapinan suhteen. Business as usual. On keskusteltu työväestön ja tilallisten kesken, että tähän selkkaukseen ei lähdetä mukaan. Merkittävien kulkuteiden halkoma Tuulos on läpikulkupaikka monenlaiselle ainekselle, se aiheuttaa pitäjässä levottomuutta. Mutta elämä jatkuu. Tuuloksen VPK:n väki harjoittaa näytelmää, joka esitettä...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon punakaarti harjoittelee ja on vartiopalveluksessa Hämeenlinnassa. Hauholaisia miehiä on lähtenyt tammi-helmikuun taitteessa pyrkimään pohjoiseen valkoisten joukkojen luo. Osa on mennyt Evon kautta Padasjoen suuntaan ja osa Luopioisten kautta. Hauhon ja Luopioisten tukkitiet ja halonajoreitit ovat hauholaisille nuorille miehille tuttuja. Synkimpiä korpia pitkin samotaan, ettei jäädä kiinni punaisille patrulleille. Tuittulasta helmikuun alussa matkaan lähteneet Kalle Ylöstalo, Aukusti Vainio, Väinö Mässi ja Toivo Seppälä Juntulasta pyrkivät näitä korpiteitä pitkin Rautajärvelle. Sinne päästyään he joutuvat punaisten vangeiksi ja heidät marssitetaan esikuntaan. Siellä he esittäytyvät Hankkijan asiamiehiksi, jotka ovat siemenrukiita ostelemassa valtiolle. Vakuudeksi esitetään Hauhon nimismies Harry Pomoellin allekirjoittamat matkalupatodistukset. Punaiset nielaisevat tarinan ja päästävät hauholaiset jatkamaan matkaansa, ilman Bro...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. ”Suomenmielinen ja kansanvaltainen” Hämeen Sanomat oli lakannut ilmestymästä, viimeisin lehti ilmestyi kapinan alkaessa 29.1.1918. Tiedonvälitys seudulla oli punaisen lehdistön toimittamaa kolmen kuukauden ajan. ”Sosialidemokratinen työväenlehti” Hämeen Voima oli ainoa lehti, joka Hämeenlinnan seudulla sai ilmestyä punaisen vallan aikana. Ensimmäinen lehti punaisten vallankumouksen jälkeen ilmestyi tiistaina 5. helmikuuta. Valkoisessa Suomessa porvarillisia lehtiä ilmestyi edelleen. Yksi näistä oli Karjalassa ilmestyvä nuorsuomalainen Käkisalmen Sanomat, jota jaettiin suojelukuntain välityksellä. Helmikuun 5. päivänä Käkisalmen Sanomat julkaisi hauholaisen Wäinö Wuolijoen haastattelun. Wuolijoki oli valittu maaliskuussa 1917 senaatin talousosaston jäseneksi ja elintarviketoimituskunnan päälliköksi. Senaattori Wuolijoen mitta täyttyi elokuussa, kun maassa oli maatalouslakkoja ja elintarvikepula paheni entisestään. Kuvassa nk. voiko...

Evolla on perustettu metsäopistolaisten ja kyläläisten yhteinen suojeluskunta, Lammin ensimmäinen. Hauholla ei ole omaa suojeluskuntaa, se perustetaan vasta kapinan jälkeen. Hauholla punakaarti saa tiedon, että nämä Lammin suojeluskuntalaiset ovat tulossa Hauholle edellispäivän tapahtumien johdosta. Hauhon punakaartilaiset lähtevät 4. päivänä helmikuuta ”lahtarien hirmuvaltaa pakoon” Hämeenlinnaan. Siellä ensimmäiseksi vallankumouskomiteasta muodostetaan Hauhon punakaartin esikunta. Työmies-lehdessä on seuraavana päivänä uutinen hauholaisten pakolaiskuormien saapumisesta Hämeenlinnaan. Uutisen mukaan ”pakolaisjoukkueeseen” on otettu perheetkin, koska: ”Vaimot ja lapsetkin ovat uhkausten takia olleet hengen turvaa vailla.”   Hämeenlinnassa perustetaan myös niin kutsuttu lentävä osasto, joka harjoittelee rintamapalvelukseen. Osa hauholaisista on Hämeenlinnassa vartiopalveluksessa. Tilanteen kehittymistä Hauholla seurataan.

Sunnuntaiaamuna 3. helmikuuta Hauhon vallankumouskomitea tekee edellisillan agitaatiotilaisuuden innoittamana päätöksen ryhtyä aseelliseen toimintaan. Kapina alkaa Hauholla toden teolla. Kokkilassa ryhdytään lakkokiihkoilijana tunnetun Evert Allosen johdolla heti toimiin. Hauhon poliisikonstaapeli Vihtori Kulmala ammutaan Kokkilassa heti samana päivänä. Siinä ehkä kostetaan joitain vanhoja kaunoja kuten myös seuraavassa, vielä samana päivänä Kokkilassa tapahtuneessa ampumistapauksessa. Punaiset pidättävät Sotjalan kansakoulun opettaja Eemeli Keskitalon Kokkilassa. Punaisten joukkoa johtaa jälleen kokkilalainen Allonen. Eemeli Keskitalo oli toimittanut Allosen mm. maatalouslakkojen ja marraskuun lakkojen aikaisista toimistaan Hauhon syyskäräjillä 1,5 kuukaudeksi vankeuteen. Vankilasta vapautunut Allonen on hautonut kostotoimia Keskitaloa vastaan. Sunnuntaina kello 11 tietämissä opettaja Keskitalo lähtee kotiinsa Juntulan Soverille Sotjalan kansakoululta. Potkukelkalla matka...

Tasan sata vuotta sitten lauantaina 2.2.1918 Hauhon työväki kokoontui kirkonkylän työväentalolle. Hattulalainen Vihtori Heino saapui illalla paikkakunnalle puhumaan. Hän kiihoitti järjestyskaartin jäseniä niin, että Hauhon vallankumouskomitea sunnuntaiaamuna 3.2. teki päätöksen ryhtyä aseelliseen toimintaan. Aiemmin vallankumouskomitea oli ollut aseettoman toiminnan kannalla. Mutta nyt agitaattori sai kiivaimmat työläiset liikkeelle. Aikalaiset kuvai livat: ”Piti työväentalolla hyvin villitsevän puheen”. Heino kehotti valtaamaan Hauhon kunnantalon. Villeimmät menivätkin jo 2.2. illalla avaamaan kunnantalon ovet. Hauhon Säästöpankin konttori toimi tuolloin kunnantalolla. Valtaajat kävivät vaatimassa konttoria hoitaneelta kanttori K.A. Korpiselta pankin kassakaapin avaimia. Punaiset halusivat kuitenkin Korpisen jatkavan haltuunsa ottaman pankin palveluksessa. Lupasivat lisää palkkaakin: "Maksamme paremmin kuin porvarit." Kapina Hauholla alkoi.